Muutosta ilmassa


Kainuun kasvihuonekaasutase valmistunut
28.12.2010, 8:42 am
Filed under: Energia, Ilmastostrategia

Mistä on Kainuun ilmastopäästöt tehty?
Liikenteestä, energiantuotannosta, maataloudesta – niistä on Kainuun ilmastopäästöt tehty.

Saatoittekin ehkä uutisista lukea, että Kainuun kasvihuonekaasutase on valmistunut. Raportissa esitetään Kainuun maakunnan kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009. Toisin sanoen, raportissa lasketaan, mistä Kainuun kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat vuonna 2009 ja kuinka paljon hiiltä samana vuonna sitoutui esim. metsiin. Jotta kasvihuonepäästöt olisivat yhteismitallisia, ne lasketaan ns. hiilidioksidiekvivalentteina eli kaikki kaasut muutetaan hiilidioksidipäästöiksi tiettyjen kertoimien avulla. Kasvihuonekaasutaseessa siis inventoidaan yhteismitalliset kasvihuonepäästöt tiettynä aikana tietyssä paikassa.

Mitä tulokset sitten kertovat?

Kainuun maakunnan rajojen sisäpuolella tuotettiin kasvihuonekaasujen päästöjä 722 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv) ilman maankäyttösektoria vuonna 2009. Raportin mukaan suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet Kainuussa ovat liikenne (39 %), energiantuotanto (27 %) sekä maatalous (14 %).

Kainuun tuotantoperusteiset päästöt asukasta kohti laskettuna ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat pienet, sillä Kainuussa käytetään paljon uusiutuvia energialähteitä. Toisaalta liikenteen päästöt Kainuussa ovat suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Liikennepäästöistä suurin osa aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Tämä ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, ovathan Kainuussa välimatkat pitkät ja joukkoliikenne varsin heikkoa. Myös työkoneiden päästöt ovat täällä muuta maata isommat, sillä esimerkiksi Talvivaaran työkoneet kuluttavat paljon energiaa.

Koska Kainuussa on paljon metsää, oli Kainuun maankäyttösektorin nielu vuonna 2009 merkittävä, -3360 kt CO2-ekv. Erityisesti puuston kasvusta johtuva nettonielu (kasvu miinus poistuma) oli siis moninkertainen muiden sektoreiden kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna. Vuosi 2009 oli kuitenkin viime vuosiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä hakkuita tehtiin Kainuussa 25 % vähemmän kuin vuonna 2008 ja 29 % vähemmän kuin vuonna 2007. Kainuun maankäyttösektorin nielu vastaa noin kahdeksaa prosenttia koko Suomen maankäyttösektorin nielusta.

Kiinnostavaa raportin tuloksissa ilmastostrategian kannalta on se, miten täällä voidaan paikallisesti vähentää päästöjä. Raportti osoittaakin, että voisimme leikata noin 12 % vuoden 2009 ilmastopäästöistä (n. 90 000 CO2-ekv) pelkästään toteuttamalla Kainuun maakuntaohjelmassa ja bioenergiaohjelmassa jo esitettyjä tavoitteita puupolttoaineiden käytön lisäämisestä mm. korvaamalla pientalojen öljylämmitystä puulämmityksellä, tuottamalla aluelämpöä ja korvaamalla turvetta puulla sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa sekä rakentamalla tavoitteena olevat kolme tuulivoimalaa vuoteen 2015 mennessä. Myös liikenteen päästöjä pitäisi jotenkin saada pienennettyä.

Toisaalta on myös olennaisen tärkeää säilyttää Kainuun hiilinielut, joilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Loputtomasti ei voida siis myöskään puupolttoaineiden käyttöä lisätä ilman, että hiilinielut alkavat vähentyä.

Kasvihuonekaasutase on hyvä työkalu ilmastostrategian laatimista varten. Nyt tiedämme, mistä ilmastopäästöt täällä aiheutuvat ja mistä päästöjä voimme helpoiten leikata. Toisaalta on monia ilmastotekoja, joita ei voida mitata kasvihuonekaasutaseessa. Esimerkiksi luomutuotannon ilmastovaikutuksista on liian vähän tutkimustietoa, jotta se olisi voitu huomioida erikseen taseessa. Myös puurakentamisen ilmastohyödyt ovat tutkimusten mukaan kiistattomat, mutta puurakentamista ei voida huomioida maakunnallisessa taselaskelmassa. Puurakentaminen vähentää merkittävästi ilmastopäästöjä tuottavan sementin käyttöä, mutta koska sementtiä ei valmisteta Kainuussa, ei tämä päästövähenemä näy paikallisessa kasvihuonekaasutaseessa, vaikka onkin globaalisti tärkeä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kasvihuonekaasutase kertoo luonnollisesti vain suurista linjoista, eikä ruohonjuuritasolle päästä. Silti kannattaa muistaa, että myös yksittäisen ihmisen teoilla on väliä. Raportin johtopäätöksissä onkin kerrottu, että  ruoka on tärkeässä roolissa suomalaisten hiilijalanjäljen muodostumisessa. Helppoja keinoja vähentää ruoan ilmastovaikutuksia on mm. pitää pois heitettävän ruoan määrä pienenä sekä välttää tarpeettomia automatkoja kauppaan. Omilla kulutustottumuksilla voi siis vaikuttaa, katso arjen ilmastovinkkejä projektin nettisivuilta.  

Meidän ei myöskään pitäisi tuudittautua ajatukseen, että täällä on niin suuret hiilinielut metsissä, että meidän ei tarvitse tehdä mitään. Päinvastoin, korvaamalla kalliiden tuontipolttoaineiden käyttöä paikallisen lähienergian käytöllä voimme paitsi leikata päästöjä, myös luoda paikallista työtä ja toimeentuloa. Korostaisin myös jälleen kerran ilmastovastuullisuuden tärkeyttä.

Benviroc Oy:n Kainuun ilmastostrategia 2020 -hankkeelle laatima Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 –raportti on luettavissa osoitteessa http://maakunta.kainuu.fi/general/Uploads_files/Aluekehitys/Ilmastostrategia/Kainuun_kasvihuonekaasutase_2009.pdf



Rauhallista, krääsätöntä joulua!
21.12.2010, 8:48 am
Filed under: Ilmastovinkit, Kuluttaminen

Vuoden tärkein juhla kulutus- ja lahjarumbineen alkaa olla käsillä. Tulevina joulunpyhinä suomalaisissa kotitalouksissa kuluu taas energiaa ja syntyy jätettä enemmän kuin minään muuna aikana vuodessa. Samaa tahtia kuluvat luonnonvarat. Joulunvietossa voi ja kannattaakin miettiä, miten haitallisia ympäristövaikutuksia voi vähentää ja viettää silti – tai ehkä juuri siksi –tunnelmallista joulua.

Sain viime vuonna monenmoisia joululahjoja: mm. koulupuvun, moskiittoverkon ja vuohen. Siis mitä? Sain siis eettisiä lahjoja, joilla autetaan kehitysmaiden ihmisiä. Varsinainen lahja toimitettiin johonkin tarkoin valittuun kehitysmaan kohteeseen, ja minulle tuli kortti, jossa kerrottiin saamieni lahjojen merkityksestä kehitysmaiden ihmisille. Ja tietysti hyvä mieli, kun sain oikeasti tärkeän lahjan, enkä jotain turhaa krääsää.

Eettisiä lahjoja on nykyisin tarjolla monia erilaisia, esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja, World Visionin Lahjaksi Lehmä, Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön Solidaarisuuslahja, Suomen Pakolaisavun Parempi Lahja, Pelastakaa Lapset ry.n Toivekauppa tai Dodo ry:n aavikoitumista vastustava Sinsebere-lahja. Etsi omasi Kepan ylläpitämältä listalta osoitteessa www.kepa.fi/joululahjat.

Eettisten lahjojen lisäksi ilmastovastuullisia lahjoja ovat aineettomat lahjat, kuten esimerkiksi lahjakortit kulttuurielämyksiin, hierojalle tai vaikkapa kansalaisopiston kurssille. Lahjoista siis läheisillesi yhteistä aikaa, elämyksiä tai arjen apua, kuten esimerkiksi hiihdonopetusta, lastenhoito- tai siivousapua. Aineettomat lahjat ovat konkreettinen keino säästää luonnonvaroja ja vähentää samalla jätteiden määrää. Vain kekseliäisyys on rajana!  Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) on koonnut valtavan pitkän ja idearikkaan listan aineettomista lahjaideoista. Hyödynnä siis toisten ideoita tai käy lisäämässä omasi osoitteessa http://www.hsy.fi/joulu/default.htm

Jos haluat kuitenkin ehdottomasti antaa lahjan tavarana, kannattaa kiinnittää huomiota tavaran tarpeellisuuteen ja kestävyyteen. Paikallisia tuotteita kannattaa suosia. Myös toisen vanha voi olla toiselle uusi ja hieno eli kierrätyslahjat kunniaan! Jos sinulla on aikaa, valmista lahjat itse. Innokkaana käsityöihmisenä annan läheisilleni lähes aina itse tekemiäni lahjoja.

Joulunvietto tuottaa myös hurjan määrän jätteitä. Niitä syntyy, kun mm. joulukalenterit ja -kortit sekä valtavat määrät lahjapapereita ja -paketteja päätyvät kertakäytön jälkeen roskikseen. Eko-Kympin sanoja lainatakseni ”Kun joulupaketit on avattu ja lahjoja ihasteltu , on aika ottaa ilmat pois lahjapaperiröykkiöstä. Uskomattoman suuri kasa joululahjapaperia mahtuu taiteltuna maitotölkkiin ja sitä tietä energiajätteisiin. Siistimpää ja ympäristöystävällisempää kuin paperiruttujen sullominen sekajäteroskikseen.” Hyvin sanottu, teemmehän siis näin. Yksi ratkaisu jätemäärän vähentämiseen voisi olla myös monivuotisten lahjapakettien tai –pussien käyttäminen. Lisää joulun lajitteluohjeita löytyy Eko-Kympin sivuilta  

 Ilmastovastuullisen jouluvinkkejä:

  • Suosi aineettomia joululahjoja ja lahjoita elämyksiä
  • Panosta enemmin yhteen laadukkaaseen lahjaan useamman krääsälahjan sijasta
  • Tee joulusiivous ympäristöystävällisin pesuainein.  Mikrokuituliinat ja -mopit puhdistavat jopa ilman pesuaineita.
  • Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita. Tuontitavaran osalta suosi Reilun kaupan tuotteita.
  • Hanki aito joulukuusi, älä muovikuusta.
  • Askartele joulukoristeet ja -kortit kierrätys- ja luonnonmateriaaleista ja vältä muovia.
  • Tunnelmoi kynttilänvalossa ja käytä led-valoja sekä ajastusta jouluvalaistuksessa.
  • Herkuttele juureslaatikoilla, rosollilla ja muilla kasvisruoilla. Suosi lähi- ja luomuruokaa.
  • Älä heitä ruokaa roskiin ja lajittele jätteet.
  • Jos tapanasi on käydä hautausmaalla, suosi uudelleentäytettäviä lyhtyjä ja vältä kertakäyttöisiä muovikynttilöitä.
  • Lajittele lahjapaperit ja -narut palavan jätteen joukkoon.
  • Säästä uudenvuoden tinat käytettäväksi seuraavana vuonna uudelleen tai lajittele ne pienmetallin tai ongelmajätteen joukkoon.

Kuuntele myös kainuulaisen ilmastoperheen mietteitä ympäristömyöntäisen joulun vietosta YLE Kainuun sivuilla (kuvan alla on pieni kaiuttimen kuva, siitä pääset kuuntelemaan jutun)

Toivotan kaikille oikein kaunista joulua ja ilmastovastuullista uutta vuotta!



Ilmastotalkoot Kainuussa – miksi?
14.12.2010, 12:09 pm
Filed under: Ilmastostrategia, Kuluttaminen

Olen nyt työskennellyt puolen vuoden ajan Kainuun maakunta –kuntayhtymän Kainuun ilmastostrategia 2020 –projektissa. Ilmastonmuutoksesta onkin puhuttu syksyn aikana paljon, ja erityisesti projektin kolme ilmastoperhettä ovat olleet usein esillä paikallismediassa – ja kerran jopa valtakunnallisesti YLEn uutisissakin. Keskustelun innoittamana ja sen edistämiseksi päätin kokeilla ilmastoaiheisen blogin kirjoittamista. Toivonkin kovasti kommentteja ja keskustelua tulevien kirjoitusten ympärille. Osallistuthan siis keskusteluun!

Ajattelin aloittaa tämän blogin pohtimalla, miksi Kainuussa pitäisi tehdä ilmastostrategia – tämä kysymyshän on tullut monesti esille eri yhteyksissä. Monet ovat sanoneet minulle, että Kainuu on niin pieni tekijä ja maakunnassa on niin vähän asukkaita, ettei paikallisilla teoille ole mitään merkitystä. Lähes yhtä monet ovat jatkaneet, että Kiinahan ne ratkaisut tekee, joten edes koko Suomen ilmastoteoilla ei ole väliä.

On totta, että kainuulaisten ilmastopäästöt ovat keskivertosuomalaisen päästöjä pienemmät. Lisää tietoa aiheesta saamme lähipäivinä, kun Kainuun kasvihuonekaasutase valmistuu. Tiedotan siis aiheesta lisää pian. Perusidea kuitenkin on, että kasvihuonekaasutaseessa vertaillaan maakunnan ilmastopäästöjä ja ns. hiilinieluja eli kuinka paljon esimerkiksi maakunnan metsät sitovat hiiltä suhteessa aiheutettuihin päästöihin.

Miksi siis tehdä maakunnallinen ilmastostrategia? Yksinkertaisin vastaus lienee, että valtioneuvoston laatima Suomen kansallinen ilmastostrategia näin vaatii ja näin on myös Kainuun maakuntaohjelmaan 2009-2014 kirjattu.

On kuitenkin myös muita, parempia vastauksia. Yksi hyvä vastaus mielestäni on, että meillä on moraalinen vastuu huolehtia maapallon elämästä ja ihmiskunnan – myös tulevien sukupolvien – hyvinvoinnista. Meidän on kannettava oma vastuumme ja vähennettävä omia ilmastovaikutuksiamme. Meistä jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, ja monta pientä tekoa onkin yhteensä suuria tekoja. Pienistä pisaroistahan ne suuretkin virrat koostuvat.

Aionkin tässä blogissa pohtia, miten kuka tahansa meistä voi vähentää oman arkensa ilmastovaikutuksia. Ilmastovinkkejä on koottu myös Kainuun ilmastostrategia 2020 -projektin nettisivuille.

Myös taloudelliset näkökulmat kannustavat ilmastotekoihin ja ilmastostrategian valmisteluun. Energianhinta nousee jatkuvasti, joten energiansäästöllä voidaan säästää puhdasta rahaa. Muutenkin materiaalitehokkuus on yleensä taloudellinen valinta: esimerkiksi jätteiden synnyn ehkäisemisellä ja kierrättämisellä voidaan vähentää jätekustannuksissa.

Ilmastonmuutoksen hillintä voi olla myös liiketoiminnallinen mahdollisuus. Esimerkiksi energiatehokkuuspalveluilla, rakennusten energiaremonteilla ja ympäristömittauksilla on varmasti yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Kainuun yhtenä kärkitoimialana on ICT ja elektroniikka, jolla on valtava potentiaali ansaita rahaa ilmastonmuutoksen hillitsemisellä. Kannattaa siis pysyä ajan hermolla.

Toisaalta ilmastonmuutoksen tuomat haitat voivat aiheuttaa esim. ympäristöllisiä, terveydellisiä ja taloudellisia riskejä, joihin kannattaa varautua jo etukäteen. Muun muassa sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Viime kesänä nähtiinkin jo, mitä myrskytuhot voivat aiheuttaa. Onkin arvioitu, että on paljon halvempaa varautua ennakolta tuleviin riskeihin kuin reagoida jälkikäteen. 

Ilmastovastuullisuus on myös imagoasia. Esimerkiksi matkailun näkökulmasta on tärkeää, että maakunnan ympäristöimago on uskottava. Matkailijat – etenkin ulkomaalaiset – vaativat yhä ekologisempia matkailutuotteita ja –palveluita. Kainuussa onkin valtava potentiaali luontomatkailulle. Olisi kuitenkin ristiriitaista markkinoida Kainuuta kestävän kehityksen matkailualueena, jos paikallisten todellinen toiminta ei olisi ekologisesti kestävää.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä syynä näkisin kaikkien kainuulaisten hyvinvoinnin ja luottamuksen omaan kotiseutuun. Puhtaampi ympäristö lisää viihtyvyyttä ja omaan kotipaikkaan on parempi sitoutua, kun kokee sen toimivan vastuullisesti.

Ja se Kiina. On totta, että Kiinalla on hyvin tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.  Se on maailman suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja ja sen ilmastopäästöjen ennustetaan kasvavan vielä merkittävästi. Kiina on kuitenkin jo panostanut paljon – jopa enemmän kuin monet Euroopan maat – ja aikoo panostaa tulevaisuudessa yhä enemmän mm. energiantehokkuuteen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Kiinan teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiatehotonta, mutta maalla ei ole edes taloudellisesti ajatellen mahdollista jatkaa vanhaan malliin. Muutoksen tuulet ovat siis väistämättömät.

Pitää myös muistaa, että Kiina on edelleen kehitysmaa, jossa asuu noin 254 miljoonaa ihmistä alle 1,25 dollarilla vuoden 2005 ostovoimapariteetilla mitattuna. Köyhyyden vähentäminen on siten luonnollisesti Kiinan tärkein prioriteetti. Myös Kiinan ilmastopäästöt asukasta kohden ovat hyvin vähäiset: kulutusperustaiset päästöt asukasta kohden ovat kiinassa neljänneksen maailman keskiarvosta. Kun kiinalaisten kumulatiiviset hiilidioksidipäästöt vuosina 1850-2005 ovat 45 tonnia asukasta kohden, on Iso-Britanniassa vastaava luku 1186 ja Yhdysvalloissa 966 tonnia.

Myös Suomalaisten ekologinen jalanjälki sen kuin kasvaa kasvamistaan. Ympäristöjärjestö WWF:n Living Planet -raportissa arvioidaan, että jokainen suomalainen kuluttaa luonnonvaroja noin 6,2 hehtaarin verran, mikä on maailmassa 12. eniten. Kaksi vuotta aikaisemmin olimme sijalla 16.

Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin kulutuksen ylläpitämiseksi lähes 3,5 maapalloa. On siis vaikeaa perustella, miksi meidän ei pitäisi tehdä kaikkemme muuttaaksemme elintapojamme kestävämmiksi.