Mistä on Kainuun ilmastopäästöt tehty?
Liikenteestä, energiantuotannosta, maataloudesta – niistä on Kainuun ilmastopäästöt tehty.
Saatoittekin ehkä uutisista lukea, että Kainuun kasvihuonekaasutase on valmistunut. Raportissa esitetään Kainuun maakunnan kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009. Toisin sanoen, raportissa lasketaan, mistä Kainuun kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat vuonna 2009 ja kuinka paljon hiiltä samana vuonna sitoutui esim. metsiin. Jotta kasvihuonepäästöt olisivat yhteismitallisia, ne lasketaan ns. hiilidioksidiekvivalentteina eli kaikki kaasut muutetaan hiilidioksidipäästöiksi tiettyjen kertoimien avulla. Kasvihuonekaasutaseessa siis inventoidaan yhteismitalliset kasvihuonepäästöt tiettynä aikana tietyssä paikassa.
Mitä tulokset sitten kertovat?
Kainuun maakunnan rajojen sisäpuolella tuotettiin kasvihuonekaasujen päästöjä 722 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv) ilman maankäyttösektoria vuonna 2009. Raportin mukaan suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet Kainuussa ovat liikenne (39 %), energiantuotanto (27 %) sekä maatalous (14 %).
Kainuun tuotantoperusteiset päästöt asukasta kohti laskettuna ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat pienet, sillä Kainuussa käytetään paljon uusiutuvia energialähteitä. Toisaalta liikenteen päästöt Kainuussa ovat suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Liikennepäästöistä suurin osa aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Tämä ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, ovathan Kainuussa välimatkat pitkät ja joukkoliikenne varsin heikkoa. Myös työkoneiden päästöt ovat täällä muuta maata isommat, sillä esimerkiksi Talvivaaran työkoneet kuluttavat paljon energiaa.
Koska Kainuussa on paljon metsää, oli Kainuun maankäyttösektorin nielu vuonna 2009 merkittävä, -3360 kt CO2-ekv. Erityisesti puuston kasvusta johtuva nettonielu (kasvu miinus poistuma) oli siis moninkertainen muiden sektoreiden kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna. Vuosi 2009 oli kuitenkin viime vuosiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä hakkuita tehtiin Kainuussa 25 % vähemmän kuin vuonna 2008 ja 29 % vähemmän kuin vuonna 2007. Kainuun maankäyttösektorin nielu vastaa noin kahdeksaa prosenttia koko Suomen maankäyttösektorin nielusta.
Kiinnostavaa raportin tuloksissa ilmastostrategian kannalta on se, miten täällä voidaan paikallisesti vähentää päästöjä. Raportti osoittaakin, että voisimme leikata noin 12 % vuoden 2009 ilmastopäästöistä (n. 90 000 CO2-ekv) pelkästään toteuttamalla Kainuun maakuntaohjelmassa ja bioenergiaohjelmassa jo esitettyjä tavoitteita puupolttoaineiden käytön lisäämisestä mm. korvaamalla pientalojen öljylämmitystä puulämmityksellä, tuottamalla aluelämpöä ja korvaamalla turvetta puulla sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa sekä rakentamalla tavoitteena olevat kolme tuulivoimalaa vuoteen 2015 mennessä. Myös liikenteen päästöjä pitäisi jotenkin saada pienennettyä.
Toisaalta on myös olennaisen tärkeää säilyttää Kainuun hiilinielut, joilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Loputtomasti ei voida siis myöskään puupolttoaineiden käyttöä lisätä ilman, että hiilinielut alkavat vähentyä.
Kasvihuonekaasutase on hyvä työkalu ilmastostrategian laatimista varten. Nyt tiedämme, mistä ilmastopäästöt täällä aiheutuvat ja mistä päästöjä voimme helpoiten leikata. Toisaalta on monia ilmastotekoja, joita ei voida mitata kasvihuonekaasutaseessa. Esimerkiksi luomutuotannon ilmastovaikutuksista on liian vähän tutkimustietoa, jotta se olisi voitu huomioida erikseen taseessa. Myös puurakentamisen ilmastohyödyt ovat tutkimusten mukaan kiistattomat, mutta puurakentamista ei voida huomioida maakunnallisessa taselaskelmassa. Puurakentaminen vähentää merkittävästi ilmastopäästöjä tuottavan sementin käyttöä, mutta koska sementtiä ei valmisteta Kainuussa, ei tämä päästövähenemä näy paikallisessa kasvihuonekaasutaseessa, vaikka onkin globaalisti tärkeä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kasvihuonekaasutase kertoo luonnollisesti vain suurista linjoista, eikä ruohonjuuritasolle päästä. Silti kannattaa muistaa, että myös yksittäisen ihmisen teoilla on väliä. Raportin johtopäätöksissä onkin kerrottu, että ruoka on tärkeässä roolissa suomalaisten hiilijalanjäljen muodostumisessa. Helppoja keinoja vähentää ruoan ilmastovaikutuksia on mm. pitää pois heitettävän ruoan määrä pienenä sekä välttää tarpeettomia automatkoja kauppaan. Omilla kulutustottumuksilla voi siis vaikuttaa, katso arjen ilmastovinkkejä projektin nettisivuilta.
Meidän ei myöskään pitäisi tuudittautua ajatukseen, että täällä on niin suuret hiilinielut metsissä, että meidän ei tarvitse tehdä mitään. Päinvastoin, korvaamalla kalliiden tuontipolttoaineiden käyttöä paikallisen lähienergian käytöllä voimme paitsi leikata päästöjä, myös luoda paikallista työtä ja toimeentuloa. Korostaisin myös jälleen kerran ilmastovastuullisuuden tärkeyttä.
Benviroc Oy:n Kainuun ilmastostrategia 2020 -hankkeelle laatima Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 –raportti on luettavissa osoitteessa http://maakunta.kainuu.fi/general/Uploads_files/Aluekehitys/Ilmastostrategia/Kainuun_kasvihuonekaasutase_2009.pdf
Jätä kommentti so far
Jätä kommentti
Muutosta ilmassa 