Muutosta ilmassa


Ilmasto muuttuu – siihen on varauduttava
26.1.2011, 10:27 am
Filed under: Ilmastostrategia, Varautuminen

Osallistuin viime viikolla varsin mielenkiintoiseen seminaariin, jossa keskusteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja esiteltiin ns. työkaluja, kuinka varautua ilmastonmuutokseen.

Ilmastokeskustelussa yleensä pääpaino on nimenomaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä eli siinä, miten voimme rajoittaa ilmastonmuutosta vähentämällä kasvihuonekaasujen tuottamista. Kasvihuonekaasujahan voimme vähentää esimerkiksi tehostamalla energiankulutusta ja korvaamalla ns. fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä.

Yhtä tärkeää on kuitenkin ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ilmastomme tulee näet väistämättä muuttumaan. Vaikka koko maailma lopettaisi kasvihuonekaasujen tuottamisen vaikkapa jo huomenna, tulisi ilmasto silti lämpenemään parisen astetta. Monet ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasut säilyvät näet ilmakehässä satoja vuosia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritäänkin siis varmistamaan, että ilmasto lämpenisi mahdollisimman vähän ja aiheutuvia haittoja voitaisiin siten rajoittaa.

Myös Kainuun ilmastostrategiassa pohditaan, miten täällä voidaan varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. On todennäköistä, että erilaiset sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään ja aiheuttavat siten lisääntyvässä määrin ongelmia. On siis tärkeää varautua niihin, jotta ne eivät pääse yllättämään. Kunnat voivat – ja niiden pitää – varautua ilmastonmuutokseen tai poikkeuksellisiin sääilmiöihin. Suuri osa varautumistoimista parantaa paikallista kriisivalmiutta ja kansanterveyttä (energia, vesi, liikenne) muutenkin. Sopeuttavat toimenpiteet liittyvät taas pidemmälle tulevaisuuteen kuten maankäyttöön ja yhdyskuntatekniikan suunnitteluun, mitoituksiin ja rakennusten sijoitteluun.

Siinä paha missä mainitaan. Juurikin tätä tekstiä kirjoittaessani kuulen radiouutisista, että Mäntyharjulla on poikkeustila lumisateiden takia. Radiossa paikallinen vanhus kertoo joutuneensa sähkökatkoksen vuoksi lähtemään kotoaan evakkoon – hänellä kun ei ole talossaan puulämmitystä ja pakkasilla talo kylmenee nopeasti. Terveydenhuollossakin on suuria ongelmia, kun sähkökatkos on pimentänyt kunnantalolla sijaitsevan tietokonepalvelimen. Terveyskeskuksessa ei siis päästä käsiksi potilastietoihin, mutta hoitotoimenpiteet onneksi onnistuvat varajärjestelmien avulla.

Ei siis tarvitse välttämättä ymmärtää ilmastonmuutoksen fysikaalisia syitä ja seurauksia huomatakseen, millaisia vaikutuksia sillä voi olla. Kukapa olisi jo ehtinyt unohtaa viimekesäiset myrskyt, rankkasateet ja ukkoset, joiden jäljiltä kaatui Kainuun alueella yli 100 000 kuutiota puuta, katkesi sähköjä ja paloipa ainakin Kajaanissa omakotitalokin.

Ei tietenkään voida sanoa, mikä yhteys näillä yksittäisillä sääilmiöillä on ilmastonmuutokseen – eikä se ole tarkoituksenmukaista. Voidaan vain arvioida, että sään ääri-ilmiöt tulevat tulevaisuudessa useammin ja voimakkaampina. Niihin on varauduttava, jotta kainuulaiset kodit edes perukassa eivät jää ilman sähköä pitkiksi ajoiksi ja äärimmäiset sääilmiöiden aiheuttamat terveysriskit voidaan minimoida. Myös taloudellisia vahinkoja voidaan yrittää ennaltaehkäistä.

Meidän on siis sopeuduttava ajatukseen, että ilmastonmuutos on ja tapahtuu, ja meidän on suunniteltava tulevaisuutemme sen mukaan. Mitä meidän pitäisi Sinusta tehdä varautuaksemme ilmastonmuutoksen riskeihin?

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia valmistui vuonna 2005. Strategian uusiminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2011-2013.



Roskaruokaa vai ruokaroskaa?
17.1.2011, 12:59 pm
Filed under: Kuluttaminen

Tammikuu on vasta puolessa välissä, ja ikäväkseni täytyy myöntää. että olen rikkonut uudenvuoden lupaukseni jo – vieläpä monta kertaa. Häpeällistä.

Mitä sitten lupasin?

Yksinkertaisesti sen, että en enää heitä ruokaa roskikseen. Tai oikeammin, että en heitä ruokaa biojätteeseen, vaan minimoin kaiken elintarvikkeiden hävikin nollaan. No, eihän se onnistunut. Biojätteeseen on jo päätynyt esimerkiksi pilaantunut päärynä ja riisin loput, kun vain nyt tuli keitettyä liikaa.

(Tässä kohtaa pitänee myöntää myös riisinkeittämisen olevan yhden lajin ilmastosynti, joka pitäisi korvata käyttämällä kotimaista perunaa)

Tein uudenvuoden lupaukseni siksi, että järkytyin todella lukiessani loppuvuodesta MTT:n tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan 5 % suomalaisten ruokaostoksista päätyy roskikseen. Suomalaiset kotitaloudet heittävät siis syömäkelpoista ruokaa roskiin 50-65 kiloa vuodessa, mikä tekee yksittäistä kansalaista kohden vuosittain 20-30 kiloa.

Eniten pois heitetään vihanneksia ja kotiruokaa. Poisheiton suurimpia syitä olivat tutkimuksen mukaan ruuan pilaantuminen (29 prosenttia), päiväyksen vanhentuminen (19 prosenttia), lautastähteeksi jääminen (14 prosenttia) ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen (13 prosenttia).  (Lähde: MTT 14.12.2010)

Eduskunnan arvioiden mukaan koko ruokaketjun hävikki voi olla jopa puolet kaikesta saatavilla olevasta ruoasta, ja ruokahävikistä aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset voivat monissa elintarviketuoteryhmissä olla jopa selvästi suurempia kuin mitä vaikkapa pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu.

Ruokahävikin pienentäminen on siis iso ilmastoteko.

Kaiken kaikkiaan Suomen talouksissa haaskataan roskikseen yhteensä noin 120-160 miljoonaa kiloa täysin syömäkelpoista ruokaa. Tämä tapahtuu maailmassa, jossa tuhannet ja taas tuhannet ihmiset näkevät nälkää. Järkyttävää.



Energianäyttely Kajaanissa
10.1.2011, 12:58 pm
Filed under: Energia, Ilmastovinkit

Kokosimme tänä aamuna Kajaanin kaupunginkirjastoon energianäyttelyn, joten nyt olisi pienen mainospalan paikka.

Onko talosi lämmitysjärjestelmän vaihto edessä? Kaipaatko vinkkejä kodin energiansäästöön? Poikkea energianäyttelyssä Kajaanin kaupunginkirjaston lainausosastolla 10.–22.1.2011!

Energianäyttelyssä on paljon tietoa mm. bioenergiasta, lämmitysjärjestelmän valinnasta, lämpöpumpuista ja energiaa säästävästä valaistuksesta. Jaossa on myös erilaisia oppaita ja esitteitä bioenergian käytöstä. Näyttelystä saat siis vinkkejä järkevään energian käyttöön!

Olemme koonneet energianäyttelyn yhteistyössä  Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popenton, Kainuun bioenergian teemaohjelman, Metsäkeskus Kainuun Metsäenergia Kainuussa -hankkeen sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän Kainuun ilmastostrategia 2020 -projektin kanssa.

Itse pidän erityisesti siitä, että näyttelyssä pääsee näkemään ja käsin koskettelemaan erilaisia polttoainenäytteitä kuten pellettejä, palaturvetta, kuorta ja metsähaketta. Harva kaupunkilainen on kuitenkaan loppujen lopuksi ikinä nähnyt, miltä vaikkapa pelletti näyttää ja tuntuu.

Tervetuloa!



Lihaton tammikuu?
3.1.2011, 2:23 pm
Filed under: Ilmastovinkit, Kuluttaminen

Onnea ja menestystä ilmastovuodelle 2011!

Taas on aika tehdä uudenvuoden lupauksia. Tipaton tammikuu lienee monelle tuttu käsite, mutta mitenkäs on lihattoman tammikuun laita?

Suomalaiset syövät lihaa keskimäärin 74 kg vuodessa. Koska yhden naudanlihakilon tuottaminen aiheuttaa yli 80 km autolla ajoa vastaavan määrän ilmastopäästöjä, vastaa jokaisen suomalaisten vuotuisen lihansyönnin ilmastotaakka 3000 km autoilua. Aika hurjia lukuja, eikö?

Kasvisruoan ilmastovaikutukset ovat tutkitusti pienemmät kuin liharuoalla. Tampereen seudun ILMANKOS – Yhdessä toimien ilmaston puolesta -projekti onkin haastanut ihmisiä mukaan Lihattoman tammikuun viettoon – paikkakunnasta riippumatta. Tavoitteena on siis kokeilla yhdessä kasvisruokaa kuukauden ajan. Haasteen on Facebookissa ottanut vastaan jo yli 10 000 ihmistä!

Jotta lihaton elämä olisi helppo toteuttaa, on ILMANKOS julkaissut herkullisia kasvisruokareseptejä tammikuun jokaiselle päivälle. Löydät ohjeet osoitteesta http://www.ilmankos.fi/uploads/Reseptivihko.pdf

Ruoasta aiheutuu Suomessa noin neljännes yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Nyrkkisääntönä ruokavalinnoissa voi pitää sitä, että pienin ilmastokuorma on kausituotteilla, kasvisruoalla, viljatuotteilla, hyvin säilyvällä ruoalla, perunalla, avomaan kotimaisilla hedelmillä, vihanneksilla ja marjoilla sekä metsän ja lähivesien antimilla. Eniten ilmastoa kuormittavat puolestaan eläinkunnantuotteet (erityisesti naudanliha ja juusto), pakasteet, riisi ja kasvihuonetuotteet.

Ota sinäkin Lihaton tammikuu -haaste vastaan ja kutsu ystävät, työkaverit ja sukulaiset mukaan! Jos kokonainen kuukausi ilman lihaa tuntuu mahdottomalle ajatukselle, ainahan voit pitää yksittäisiä kasvisruokapäiviä vaikkapa kerran, kaksi viikossa. Tai jos olet jo kasvissyöjä, miten olisi vegaaninen tammikuu?

Liity Lihaton tammikuu-tapahtumaan Facebookissa 

Näitä ilmastotietoinen ruokailija valitsee:

  • kasvisruoka ja sesongin mukainen ruoka
  • lähiruoka lähikaupasta kävellen tai pyörällä
  • biojätteiden lajitteleminen
  • sähköä säästävä ruoanlaitto
  • oma kauppakassi mukaan kauppaan
  • ostosten keskittäminen, ettei tarvitse ajaa kauppaan montaa kertaa viikossa

Näitä ilmastotietoinen ruokailija välttää:

  • ruoan haaskaaminen ja roskiin heittäminen
  • pakasteet, riisi ja kasvihuonetuotteet
  • ylipakatut tuotteet
  • muovikassit
  • yksittäisten tuotteiden haku kaupasta autolla