Muutosta ilmassa


Lähirakentamisesta ilmastohyötyjä
24.2.2011, 8:58 am
Filed under: Ilmastostrategia, Kuluttaminen

Kainuun ilmastostrategia-luonnoksessa on esitetty, että kainuulaisen rakentamisen pitäisi olla lähirakentamista paikallisesta puusta. Erityisesti julkisessa uudisrakentamisessa tulisi sitoutua mahdollisimman hiilineutraaliin puurakentamiseen, mikä myös vahvistaisi paikallista osaamista ja liiketoimintaa.

Hyvänä esimerkkinä paikallisesta puurakentamisen osaamisesta on kuhmolainen Woodpolis, jossa panostetaan energiatehokkaan asumisen ja puurakentamisen innovaatioiden kehittämiseen. Woodpolishan voitti juuri viime vuoden lopulla Helsingin Honkasuon ekotehokkaasta kaupunkikylästä tontinvarauskilpailussa alueen, jolle rakennetaan rivi- ja omakotitaloja 10 000 kerrosneliömetrin edestä. Ekotehokkuus näkyy projektissa ”mm. rakennusten lämmitysenergian kulutuksessa, hiilijalanjäljessä ja materiaalivalinnoissa so. rakennuksien toteutuksesta ja käytöstä (asumisesta) aiheutuneiden luonnonvarojen (materiaali ja energia) käytön ja syntyneiden päästöjen ja jätteiden suhde valmiiseen tuotteeseen ja palveluun”. Lue lisää projektista >>

Puurakentamisella on todettu olevan kiistattomia ilmastohyötyjä, sillä

  1. puurakentamisella voidaan korvata teräs- ja betonirakentamista, jotka aiheuttavat paljon kasvihuonekaasupäästöjä
  2. puuhun sitoutunut hiili varastoituu puurakennuksiin pitkäksi aikaa
  3. puurakentamisessa sivuvirrat ja lopulta itse rakennuksetkin voidaan kierrättää bioenergiaksi

Koko Suomen tasolla puutuotteet ovat siis pieninä hiilinieluja. Puutuotteiden sitomia hiilivarastoja ei kuitenkaan selvitetty Kainuun kasvihuonekaasutaseen laskennan yhteydessä, koska se olisi vaatinut erilaista tarkastelutapaa. Puurakentamisen suurin ilmastopäästöjä vähentävä vaikutus johtuu näet siitä, että sillä voidaan korvata päästöintensiivisiä rakennusmateriaaleja kuten terästä ja betonia. Betonia ja terästä ei kuitenkaan valmisteta Kainuussa, joten päästövähennykset eivät näy paikallisessa kasvihuonekaasutaseessa. Globaalilla tasolla näillä vähennyksillä on kuitenkin tärkeä merkitys, sillä sementin ja teräksen valmistus aiheuttavat useita prosentteja maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä – ne aiheuttavat enemmän päästöjä kuin vaikkapa lentoliikenne.

Ilmastohyötyjen ohella puurakentamisen lisäämistä tukevat myös mm. metsäteollisuuden rakennemuutos, paikallinen osaaminen ja Kainuun suuret metsävarat. Kuten kaikessa metsän käytössä, myös puurakentamisessa pitää luonnollisesti muistaa, ettei luonnon monimuotoisuutta pidä uhata.



Hiilivarastot aiheena luonto- ja ympäristöviikolla kirjastoissa
16.2.2011, 11:45 am
Filed under: Ilmastostrategia

Tällä viikolla vietetään Valtakunnallista Luonto- ja ympäristöviikkoa kirjastoissa. Viikon aikana yli 200 Suomen kirjastoa järjestää mm. satutuokioita, näyttelyitä, luentoja, kilpailuita ja paljon muuta tuodakseen ihmisten tietoisuuteen ajankohtaisia luonto- ja ympäristöasioita. Kainuun kirjastoista Kuhmon, Puolangan ja Suomussalmen kirjastot osallistuvat Valtakunnalliseen Luonto- ja ympäristöviikkoon. Kannattaa siis käydä tutustumassa!

Luonto- ja ympäristöviikon tämän vuoden teemoina ovat vapaaehtoistoiminta sekä luonnon hiilivarastot kuten suot ja metsät. Teema on siis tärkeä myös ilmastonsuojelun kannalta, onhan hiilivarastoilla tärkeä ilmastollinen merkitys.

Mitä hiilivarastot sitten ovat?

Kaikkein tärkein hiilivarasto Suomessa on soiden turve, johon on kertynyt viimeisimmän jääkauden jälkeen 5500 miljoonaa tonnia hiiltä. Soiden hiilivarasto on yli neljä kertaa niin paljon kuin kangasmetsien maaperän ja lähes kahdeksan kertaa niin paljon kuin kangas- ja suometsien puuston hiilivarastot yhteensä. Pienikin suhteellinen hupenema näin suuressa hiilivarastossa aiheuttaisi valtaisat hiilidioksidipäästöt ilmakehään: Jos turpeen hiilivarat pienenisivät 10 %, vapautuisi ilmaan yhtä paljon hiiltä kuin koko Suomen hiilidioksidipäästöistä 30 vuodessa. Soilla on siis erittäin tärkeä rooli ilmastonsuojelussa. (lähde: Metsävastaa)

Metsät puolestaan toimivat elinkaarensa aikana vuoroin hiilivarastona, vuoroin hiilenlähteenä. Kasvaessaan metsät sitovat hiiltä, mutta toisaalta ne vapauttavat hiiltä hajoamisen, palamisen ja lahoamisen yhteydessä. Metsä on hiilen lähde myös silloin, kun hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee. Metsien hiilivarastoja voidaan siis kasvattaa lisäämällä hiilivarastoja nykyisissä metsissä tai perustamalla uutta metsää. (lähde: Metsävastaa)

Kainuun hiilivarastothan inventoitiin viime syksynä, kun maakunnalle laadittiin kasvihuonekaasutase. Taseessa inventoitiin Kainuun metsät kokonaisuudessaan, minkä lisäksi selvityksessä olivat mukana turvetuotantoalueet ja viljelysmaat (joiksi luokitellaan myös alle 5-vuotiaat nurmet) sekä yli 5-vuotiaat nurmet (mukaan lukien luonnonniitty ja -laidun, hakamaa, suojavyöhykenurmi ja suojakaista). Luonnontilaiset suot tai vesistöt eivät kuitenkaan olleet laskelmassa mukana, koska kasvihuonekaasulaskennassa huomioidaan vain ihmisen toiminnasta aiheutuvat ilmastopäästöt ja varastot.

Kainuun maankäyttösektorin nielu on merkittävä, -3360 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Erityisen suuri on puuston nettokasvusta (kasvu miinus poistuma) johtuva nielu, mutta myös kangasmaa metsämaana ja viljelysmaana toimii hiilen nieluna. Tärkeinä hiilivarastoina ovat myös luonnontilaiset suot, mutta niitä ei siis tässä taseessa huomioida. Sen sijaan turvemaat (metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet), kangasmaa ruohikkomailla, turvetuotantoalueet sekä metsien lannoitus aiheuttavat kasvihuonekaasujen päästöjä maankäyttösektorilla.

Muutama prosentti hiilivarastosta sitoutuu myös puusta valmistettuihin tuotteisiin. Vuonna 2008 puutuotteiden hiilinielu Suomessa oli noin 0,3 % koko maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin hiilivarastosta. Puutuotteiden hiilivarastoja ei kuitenkaan pystytty Kainuun kasvihuonekaasutaseessa huomioimaan, koska tarvittavia tietoja ei ollut saatavilla.

Lue lisää Kainuun hiilinieluista Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 -raportista



Lihattoman tammikuun tilinpäätös
8.2.2011, 1:21 pm
Filed under: Kuluttaminen

Muistatko, kun kirjoitin tammikuun alussa ILMANKOS-hankkeen käynnistämästä tipattoman tammikuun haastajasta, Lihaton tammikuu -tapahtumasta?  Tarkoituksena oli siis kokeilla kasvisruokaa kuukauden ajan ja siten pienentää omaa hiilijalanjälkeä.

Lihaton tammikuu keräsi Facebookissa reilut 10 000 osallistujaa. Nyt ILMANKOS-hanke on teettänyt laskelman, jossa selvitetään, miten noinkin ison porukan kuukauden lihattomuus on vaikuttanut ilmastopäästöihin.

Selvityksen mukaan sekaravintoa syövän henkilön kuukauden hiilijalanjälki pienenee lihattoman ruokavalion ansiosta kuusi prosenttia. Täysin vegaanisella ruokavaliolla ilmastopäästöt ovat tätäkin pienemmät. Yhteensä laskennalliset ilmastopäästöt vähenivät Lihaton tammikuu -tapahtuman ansiosta 160 000 kg, kun kaikki osallistujat korvasivat lihan kasviksilla kuukauden ajan.

Lihaton tammikuu -tapahtuman kerrotaan tuoneen osallistujille muutakin iloa kuin hiilijalanjäljen pienenemisen: osallistujat ovat kertoneet myös hoikistuneensa kevyemmän ruokavalion ansiosta, oppineensa uusia kasvisruokareseptejä sekä onnistuneensa pienentämään kauppalaskuaan, kun lihatuotteet jäivät kaupan hyllylle. Tämän vuoksi monet osallistujista ovatkin suunnitelleet jatkavansa joko lihattomalla linjalla tai ainakin vähentävänsä lihan kulutusta.

ILMANKOS-hanke muistuttaa, että ravinto aiheuttaa noin neljänneksen yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Ei siis ole yhdentekevää, mitä suuhumme laitamme. Jos esimerkiksi yksittäinen ihminen siirtyy kokonaan kasvisruokavalioon, pienentyy hänen vuosittainen henkilökohtainen ilmastokuormansa meno-paluulennon verran Kanariaan ja takaisin.

Pienillä arkielämän valinnoilla on siis paljon merkitystä ilmaston kannalta. Kuten aikaisemmassa postauksessa kirjoitinkin, MTT:n tutkimuksen mukaan suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 20-30 kiloa vuodessa. Helpoimmat keinot vähentää ruoan ilmastovaikutuksia on siis paitsi korvata lihaa kasviksilla, myös pienentää roskiin menevän ruoan määrää.

Lue ILMANKOS-hankkeen tiedote aiheesta 

Lue selvitys Lihattoman tammikuun ilmastovaikutuksista



Jätepyramidi
2.2.2011, 3:08 pm
Filed under: Ilmastovinkit, Kuluttaminen

Kirjoittelin eilen Kainuun ilmastostrategia 2020 -luonnokseen jäteasioista ja herättelin mieleen Photoshopin käytön perusteita tehdessäni raporttiin kuvan jätehierarkiasta. Laitetaanpa kuva tännekin nähtäväksi.

Mitä tämä kuva sitten kertoo meille?

Kapulakielellä kerrottuna se esittää visuaalisesti EU:n jätestrategiassa määriteltyä jätehuollon tavoitteiden tärkeysjärjestystä, jossa tiivistyvät myös Suomen jätehuollon keskeiset periaatteet.

Selvemmällä suomenkielellä se kertoo yksinkertaisesti sen, että mitä vähemmän jätettä syntyy, sitä parempi. Vaikka jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat tärkeitä, ne ovat ikään kuin yrityksiä korjata jo tapahtunutta virhettä. Meidän pitäisi ennen kaikkea toimia niin, että voimme välttää jätteen muodostumista – tai ainakin vähentää sen muodostumista. Paras jäte on siis syntymätön jäte.

Miten sitten ennaltaehkäistä jätteen syntymistä?

Fiksu vähentää jätettä -sivulla on hurjan hyviä vinkkejä miten vähentää jätteen syntymistä arkisissa tilanteissa kuten töissä, ostoksilla, ruoanlaitossa, lastenkutsuilla, harrastuksissa, siivouksessa ja sisustamisessa jne. Sivuilla on myös opetusmateriaalia eri kouluasteiden käyttöön. Kannattaa tutustua!

Muutamia yksinkertaisia vinkkejä myös tässä

  • Satsaa laatuun. Varaudu maksamaan enemmän, mutta paljon harvemmin.
  • Valitse pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita, joille löytyy varaosia ja mahdollisesti takuu.
  • Kierrätä, korjaa ja käytä uudelleen tavaroita.
  • Vuokraa, lainaa tai hanki yhteisesti. Osta palveluita tuotteiden asemesta
  • Älä osta ylipakattuja tuotteita ja vältä kertakäyttötavaraa.
  • Valmista sopiva määrä ruokaa, älä heitä ruokaa roskiin.
  • Luovu muovikasseista. Ota kauppaan mukaan kangaskassi ja korvaa kertakäyttöiset hedelmäpussitkin kestokasseilla.
  • Suosi täyttöpakkauksia.
  • Vaihda kertakäyttövaipat kestovaippoihin
  • Kieltäydy mainoksista ja kiinnitä postilaatikkoosi ”Ei mainoksia” –lappu
  • Lahjoita käyttökelpoiset vaatteet ja kengät avustuskeräyksiin tai myy ne kirpputorilla.
  • Anna lahjaksi aineettomia elämyksiä ja palveluita, älä turhaa krääsää.

Koska kaiken jätteen muodostumisen ehkäisy on käytännössä mahdotonta, jätehierarkian mukaisesti seuraavaksi tärkeintä on materiaalien uusiokäyttö ja kierrätys. Kierrätysohjeita löytyy mm. Eko-Kympin sivuilta. Suurimman osan tuottamistamme jätteistä voi kierrättää, joten kannattaa siis ehdottomasti panostaa asianmukaiseen jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen!