Filed under: Energia
Osallistuin toissaviikolla Kainuun bioenergiateemaohjelman järjestämälle opintovierailulle Pohjois-Pohjanmaalle. Vierailulla tutustuttiin Kempeleen ekokortteliin ja Oulun kaupungin rakennusvalvonnan energiatehokkuuden edistämiseen.
Ekokortteli on Fortel Components Oy:n Kempeleen Ketolanperälle rakentama kymmenen omakotitalon koealue, jossa alueen sähkö- ja lämpöenergia tehdään omassa puuhakkeella toimivassa voimalaitoksessa sekä tuulivoimalla. Aluetta ei ole kytketty lainkaan valtakunnan sähköverkkoon. Korttelin talot ovat matalaenergiataloja ja niissä pyritään energiansäästöön esimerkiksi hankkimalla A-energialuokan kodin koneita ja ledivaloja, käyttämällä puulämmitteisiä saunoja ja kytkemällä pesukoneen liitännät kuumavesihanaan.
Katso Ekokorttelin esittelyvideo
Oulun kaupungin rakennusvalvonta puolestaan tekee uraa uurtavaa työtä ennakoivassa rakentamisen laadunohjauksessa. Rakennusvalvonta ottaa yhteyttä tulevaan omakotitalorakentajaan jo silloin, kun tämä on ostamassa tai varaamassa tonttia. Näin voidaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa ohjata tulevaa rakentajaa miettimään tulevia energiaratkaisuja. Pienrakentajien ohjaamiseksi on laadittu Opas pientalon rakennuttajille ja suunnittelijoille sekä internet-pohjainen työkalu www.pientalonlaatu.fi. Näiden avulla rakentaja voi valintakysymyksiin vastaamalla ohjata oman hankkeensa kosteudenkestävyyden, sisäilmaston laadun, energiankulutuksen ja ympäristövaikutukset haluamalleen tasolle.
Toivottavasti tälläisia hienoja avauksia saadaan pian Kainuuseenkin!
Tulevana lauantaina 26.3 vietetään jälleen maailmanlaajuista Earth Houria. Tuhannet ja taas tuhannet yksityiset ihmiset, yritykset ja julkisyhteisöt ympäri maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi klo 20.30–21.30 välisenä aikana. Kyseessä on symbolinen ele ilmaston puolesta. Toki se säästää myös jonkin verran sähköäkin.
Earth Hour on maailmanlaajuinen ilmastotempaus, jossa miljoonat ihmiset sammuttavat valonsa tunniksi samana päivänä. Myös useat kunnat ja kaupungit osallistuvat Earth Hour -tapahtumaan. Yksi näistä osallistujista on Kajaanin kaupunki. Monet tunnetut monumentit, kuten Eiffel-torni Pariisissa tai Kristus-patsas Rio de Janeirossa, pimentävät valaistuksensa tunnin ajaksi.
Viime vuonna lähes 90 suomalaista kuntaa tai kaupunkia osallistui tapahtumaan, ja maailmanlaajuisesti osallistuneiden kuntien määrä nousi yli neljän tuhannen. Kaiken kaikkiaan Earth Houriin osallistui viime vuonna yli miljardi ihmistä.
Earth Hour -kampanja muistuttaa, että tunti ei kuitenkaan riitä, vaan meidän kaikkien täytyy enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kampanja haastaakin ihmisiä tekemään oman lupauksensa ilmastonsuojelemiseksi. Muutama esimerkki lupauksista:
- Lupaan kävellä, pyöräillä tai kulkea julkisilla liikennevälineillä aina kun se on mahdollista.
- Lupaan alentaa sisälämpötilaa asunnossani yhdellä asteella.
- Lupaan siirtyä käyttämään ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä.
- Lupaan nauttia useammin kasvisruokaa.
Tee Sinäkin oma ilmastolupauksesi osoitteessa www.beyondthehour.org ja sammuta valot lauantaina ilmaston puolesta!
Näin viikonloppuna Kajaanin keskustassa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Ekoenergia-kampanjan ulkomainoksen, jossa muistutetaan, että fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimalla ei tuotettaisi sähköä, ellei sitä ostettaisi. Ostamalla ekoenergiaa kotitaloudet voivat siis vaikuttaa siihen, millaista sähköä markkinoille tuotetaan. Toisaalta kampanja myös muistuttaa, että uusiutuvissakin energiamuodoissa on eroja – siksi vain parhaimmat niistä saavat Ekoenergia-merkin.
Ulkomainoksen nähdessäni muistin, että kahdessa aiemmassa ympäristömerkki-aiheisesta postauksestani jäi puuttumaan yksi tärkeä ympäristömerkki eli juurikin Ekoenergia-merkki.
Ekoenergia-merkki (entinen Norppaenergia-merkki) on SLL:n myöntämä energian ympäristömerkki, joka osoittaa kuluttajille ympäristön kannalta parhaat energiamuodot. Ekoenergia-merkki voidaan myöntää SLL:n kriteerit täyttävälle tuulivoimalle, biopolttoaineille, vanhalle vesivoimalle ja aurinkopaneeleilla tuotetulle energialle sekä energiansäästöä edistäville palveluille.
Myös kainuulaista ekoenergia-merkittyä sähköä on saatavilla, sillä Ekosähkö tarjoaa Kajaanissa, Ristijärvellä ja muualla Suomessa sijaitsevissa pienvoimalaitoksissa kokonaan uusiutuvalla bioenergialla, tuulella ja vesivoimalla tuotettua sähköä.
Miksi sitten valita ns. vihreää sähköä? Yksinkertaisesti siksi, että fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia on suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Mitä vähemmän fossiilisia polttoaineita käytetään, sitä vähemmän päästöjä syntyy. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ympäristölle haitatonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan. Ekoenergiaakin ostavien kannattaa panostaa energiansäästöön – samalla pienenee sähkölaskukin.
Lue lisää Ekoenergiasta ja kilpailuta edullisin ekoenergia-merkityn sähkön toimittaja täällä>>
Filed under: Kuluttaminen
Viime viikolla kirjoittelin tavaroiden ja palveluiden ympäristömyötäisyydestä viestivästä pohjoismaisesta Joutsenmerkistä, joten tänään lienee paikallaan jatkaa aiheesta ruokaostosten näkövinkkelistä. Ruokatuotteille ei valitettavasti ole olemassa – ainakaan ilmastonäkökulmasta – yksiselitteistä ympäristömerkkiä, mutta onneksi joitakin valintoja helpottavia merkintöjä niihinkin on saatavilla.
Meidän taloudessamme ruokaostosreissut voivat kestää välillä kohtuuttoman kauan, kun vertailemme eri vaihtoehtojen ekologisuutta, ominaisuuksia, hintaa, alkuperää ja terveysvaikutuksia. Punnitsemme eri vaihtoja: Onko parempi ostaa kotimainen ei-luomutuote vai ulkomainen luomutuote? Tai valitako omassa maakunnassa tuotettuja ”tavallisia” kasviksia vaiko muualla Suomessa tuotettuja luomukasviksia? Onko parempi valita kotimaisia kasvihuoneessa tuotettuja vai ulkomailta lennätettyjä tomaatteja? Entä valitako kotimaista vaiko Reilun kaupan hunajaa? Viimeaikaisin hitti on ollut tuotteiden E-koodien vertailu – niitä tuntuu olevan erittäin vaikeaa välttää.
Edellä mainittuihin kysymyksiin tuntuu olevan vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Itse uskon, että monesti turvallisin valinta on kotimainen luomutuote. Onneksi luomutuotantoa valvotaan tarkoin, ja merkki myönnetään vain tietyt kriteerit täyttäville tuotteille.
Ilmastonäkökulmasta en kuitenkaan ole 100-prosenttisen varma, onko luomu parempi valinta vai ei. Arviot luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ovat osittain ristiriitaisia. Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia typpilannoitteita, mikä vähentää dityppioksidipäästöjä ja fossiilisten energialähteiden kulutusta. Toisaalta luomuviljelyn tuottavuus on alhaisempi, joten samaa ruokamäärää kohti tarvitaan enemmän peltoalaa, eläimiä ja työkoneiden käyttöä, mikä puolestaan lisää päästöjä. Luomutuotteiden suosiminen on kuitenkin perusteltua muista ympäristösyistä.
Ostan mielelläni myös lähiruokaa – mieluiten lähellä tuotettua luomuruokaa. Lähiruoka edistää kestävää kehitystä, sillä
- lähiruoan kuljetusmatkat ovat lyhyitä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä
- pakkausmateriaaleja tarvitaan vähemmän
- tuotanto on usein pienimuotoista ja siinä voidaan käyttää paikallisia, uusiutuvia energianlähteitä
- luonnonvarojen paikallinen kierrätys onnistuu
- lisäaineiden tarve vähenee ja ruoka on tuoretta
- kriisiaikojen omavaraisuus ja kotimainen tuotanto säilyvät
- maaseudun elinvoimaisuus ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus vahvistuvat
- lähiruoka työllistää ja tukee paikallisia elinkeinoja
- alueellinen ruokaperinne säilyy, yhteydet tuottajan ja kuluttajan välillä ovat mahdollisia
(Lähde: Kuluttajavirasto)
Minusta syksyllä uudistettu Kainuussa tuotettu -merkki on hyvä, ja auttaa kaupassa nopeasti erottamaan mm. lähellä tuotettuja kasviksia. Kannattaa lukea lähiruoasta lisää Kainuulainen lähiruoka-blogista ja käydä ravintola Torerossa Kajaanissa maistamassa lähiruokalounasta joka torstai toukokuuhun saakka.
Toisaalta ilmastonäkökulmasta olennaisinta ei monestikaan ole tuotteen kuljetuksen aiheuttamat päästöt, vaan tuotannon aiheuttamat päästöt. Kuljetusmatkojen pieni osuus selittyy suurilla kuljetuserillä: jos vaikkapa Brasiliasta tuodaan Suomeen tavaraa isolla rahtilaivalla, ympäristötaakka jakautuu kaikkien tuotteiden kesken ja yksittäisen tuotteen osuus jää pieneksi. Kotimaisen tomaatin ja kurkun hiilijalanjälkeä taas kasvattaa erityisesti näin talviaikaan kasvihuoneviljelyn vaatima lämpö ja valo. Mikäli kasvihuonetuotantoon käytetty energia ei ole tuotettu uusiutuvista energialähteistä, on kasvihuonetomaattien hiilijalanjälki espanjalaisia tomaatteja huomattavasti suurempi. Toisaalta suomalaisten kasvihuonetomaattien valintaa voidaan puolustaa muilla argumenteilla: esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö, ympäristön kemikaalistuminen, vedenkulutus ja tomaattiviljelmillä työskentelevien afrikkalaisten siirtotyöläisten epäeettinen kohtelu ovat Espanjassa suuria ongelmia.
Ulkomaisista tuotteista – siis sellaisista, joita ei Suomessa kasva lainkaan, kuten kahvi, banaani tai kaakao – valitsen Reilun kaupan tuotteita, jos sellaisia ko. tuoteryhmässä on tarjolla. Valitsemalla Reilua varmistan, että ne on tuotettu paitsi eettisesti hyväksytyin keinoin, myös tiukkoja ympäristökriteereitä noudattaen. Reilun kaupan tuotteet eivät läheskään aina ole luomua, mutta merkin ympäristökriteereissä on omat kohtansa ympäristövaikutusten arvioinnille, suunnittelulle ja valvonnalle, kemikaalien käytölle, maaperästä ja vesistöstä huolehtimiselle ja geeniteknisesti muunneltuihin organismeihin liittyville kielloille. Osa ympäristökriteereistä edesauttaa suoraan myös ilmastonsuojelua, mistä saat lisätietoa täältä >>.
Odottelen kovasti sitä, että tulevaisuudessa näen suoraan ruokapaketin kylkeen painetusta merkistä, onko ko. tuote ilmastoystävällinen valinta vai ei. Ilmastomerkkiähän suunnitellaan jo, mutta haasteellisinta lienee löytää keinoja vertailla eri tuoteryhmiä keskenään. Esimerkiksi lihavalmiste A voi olla lihavalmistetta B ilmastomyötäisemmin tuotettu, mutta silti kaikkien lihavalmisteiden tuottaminen aiheuttaa huomattavasti enemmän ilmastopäästöjä kuin vaikkapa soijanakin valmistus. Toisaalta jos kuluttaja haluaa ostaa nimenomaan lihavalmisteen, olisi hyvä, jos jonkinlainen merkki auttaisi löytämään tuoteryhmän sisältä ilmastoystävällisimmän vaihtoehdon. Yksittäisiä avauksia on jo tehty, ja esimerkiksi Raisio on lanseerannut hiilidioksidimittarin, joka helposti ymmärrettävin värikoodein ilmaisee tuotteen valmistuksen aiheuttaneet hiilidioksidipäästöt. Jäämme siis odottamaan, että tulevaisuus tuo tullessaan selkeät ilmastomerkinnät helpottamaan meidänkin ruokaostosten tekemistä.
Filed under: Kuluttaminen
Näin vaalikeväänä lienee paikallaan muistuttaa äänestämisen merkityksestä – tosin tässä yhteydessä lähinnä lompakolla äänestämisen vaikutusvallasta. Me kuluttajat näet teemme tärkeitä ympäristövalintoja päivittäin kaupan ostoshyllyjen välillä.
Eri tuotteiden ympäristövaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida, jos ei ole alan asiantuntija. Onneksi käyttötavaroiden ympäristövertailua ovat helpottamassa ympäristömerkit. Itse valitsen aina ympäristömerkittyjä tuotteita, jos kyseisestä tuoteryhmästä sellaisia löytyy. Onneksi ympäristömerkittyjen tuotteiden kirjo kasvaa jatkuvasti, ja nyt niitä on saatavilla jopa palveluillekin, kuten hotelleille ja ravintoloille.
Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki on varmasti sinullekin tuttu, sehän näyttää tältä.
Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki. Joutsenmerkin on tarkoitus toimia esimerkkinä ja antaa kuluttajille entistä selkeämpiä valintamahdollisuuksia. Sama koskee myös julkisen sektorin vihreitä hankintoja, ei vain yksittäisen kuluttajan ostopäätöksiä. Joutsenmerkki huomioi eri ympäristövaikutukset hyvin monipuolisesti tuotteen/palvelun koko elinkaaren ajalta. Tällaisia vaikutuksia ovat mm. ilmaston lämpeneminen, vesistöjen rehevöityminen ja ympäristön kemikalisoituminen.
Joutsenmerkki myönnetään vain tuotteille ja palveluille, jotka omassa ryhmässään kuuluvat ympäristön kannalta parhaiden joukkoon. Merkin vaatimukset asetetaan siten, että enintään 20–30 % ryhmän tuotteista/palveluista pystyy läpäisemään ne. Tuotteille myönnetään ympäristömerkki vain määräajaksi, ja vaatimuksia kiristetään jatkuvasti, joten ympäristömerkki pitää hakea tuotteelle määräajoin uudelleen. Siten varmistetaan, tuotteiden haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät jatkuvasti ja Joutsenmerkityt tuotteet ovat aina sen hetken ympäristömyötäisyyden parhaimmistoa.
Ei käy kieltäminen, etteikö tuotteiden hinnallakin olisi merkitystä ostopäätöstä tehtäessä. Onneksi Kuluttajaviraston selvitykset osoittavat, että ympäristömerkityt tuotteet ovat samanhintaisia kuin muut vastaavat tuotteet. Hinnat voivat tosin vaihdella kauppakohtaisesti.
Tänään julkaistun uutisen mukaan Joutsenmerkki on yksi maailman tunnetuimmista merkeistä. Pohjoismaiden ympäristöministerit visioivat, että vuonna 2015 Joutsenmerkki on yksi tehokkaimmista vapaaehtoisista ympäristömyötäisen kuluttajapolitiikan välineistä. Lue koko uutinen täältä >>
Loppuun vielä mainospala Joutsenmerkin sivuilta:
Miksi valita Joutsenmerkitty?
- valintasi kuormittaa ympäristöä vähemmän koko elinkaarensa aikana
- tuotteen suurimmat ympäristövaikutukset on minimoitu
- voit siis luottaa sen ympäristöystävällisyyteen, koska sen on tarkistanut valmistajasta ulkopuolinen, puolueeton taho
- tuote on laadukas; Joutsenmerkin saadakseen se on täyttänyt myös toimivuus- ja kestävyysvaatimukset
Katso lisää: www.ymparistomerkki.fi
Joutsenmerkin eurooppalainen sisar eli ns. EU-kukka näyttää puolestaan tältä
EU-kukka on Euroopan yhteisön yhteinen ympäristömerkki. Myös se kertoo puolueettomasti tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyydestä, laadusta tinkimättä.
Muutosta ilmassa 
