Filed under: Ilmastostrategia
Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi Kainuun ilmastostrategia 2020:n kokouksessaan maanantaina 24.10.2011. Strategia esittää, miten ilmastomuutosta voidaan hillitä, miten siihen voidaan sopeutua ja miten ilmastovastuullisuutta voidaan edistää Kainuussa.
Kainuun ilmastovisio 2020
Vuonna 2020 Kainuu on valtakunnallisesti merkittävä hiilinielu, joka kantaa ennakkoluulottomasti ilmastovastuunsa yhdessä koko maakunnan voimin.
Ekotehokkuus
Kainuu on ekotehokas ja energiaomavarainen maakunta, joka on valtakunnallisella tasolla edelläkävijä paikallisen uusiutuvan energian käytössä, ekotehokkaiden ratkaisujen hyödyntämisessä, hiilineutraalissa rakentamisessa ja jätteiden hyötykäytössä. Ekotehokkaat ratkaisut luovat maakuntaan uutta osaamista ja menestyvää liiketoimintaa.
Ilmastovastuullisuus
Kainuulaiset tunnistavat aiheuttamansa ympäristö- ja ilmastovaikutukset ja toimivat ilmastovastuullisesti vähentämällä jatkuvasti ilmastopäästöjään. Kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa tehdään ilmastovastuullisia ratkaisuja sekä varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin.
Kainuun ilmastotavoitteet 2020
- Kainuussa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä
- Kainuu on liikenteen polttoaineita lukuun ottamatta nettoenergiaomavarainen maakunta vuoteen 2020 mennessä
- Kainuu on valtakunnallisesti merkittävä hiilinielu myös vuonna 2020
Ilmastonsuojelu tulee jatkossa huomioida Kainuun kaikessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja toiminnassa. Ilmastostrategian toteutumisen seurannassa käytetään indikaattoreita, joiden avulla maakunnan ja kuntien ilmastonsuojelun kehitystä voidaan mitata ja vertailla.
Kainuussa on hyvät mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, sillä pelkästään Kainuun maakuntaohjelmassa 2009–2014 ja Kainuun bioenergiaohjelmassa esitetyt tavoitteet toteuttamalla voidaan leikata yli 12 prosenttia vuoden 2009 ilmastopäästöistä.
Tutustu Kainuun ilmastostragiaan
Kainuun ilmastostrategian valmistumisen myötä on aika myös päättää tämä blogi. Kiitän kaikkia ilmastostrategian valmisteluun tavalla tai toisella osallistuneita ja toivotan erittäin hyvää ja ilmastovastuullista jatkoa kaikille!
Filed under: Ilmastostrategia
Valitettavasti 13.10 suunniteltu Kainuun ilmastostrategia 2020 -julkaisuseminaari joudutaan perumaan, koska maakuntavaltuusto palautti strategian valmisteluun kokouksessaan 26.9.2011. Ilmastostrategiaa käsitellään uudemman kerran maakuntahallituksen kokouksessa 10.10.2011. Valitettavasti uutta julkaisuseminaaria ei ole mahdollista järjestää, sillä projekti päättyy 30.11.2011.
Kun strategia on hyväksytty (näillä näkymin valtuuston kokouksessa 24.10.2011), se painetaan ja toimitetaan valmistelussa mukana olleille tahoille ja muille keskeisille sidosryhmille postitse. Mikäli haluat oman painetun kappaleesi, voit hakea sen Kainuun maakunta -kuntayhtymän kansliasta Kauppakadulta myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Perutun seminaarin ohjelmaan liittyen muistuttaisin, että uuteen Ilmasto-opas.fi -portaaliin kannattaa tutustua. Sieltä löytyy kattavasti luotettavaa ilmastotietoa koottuna yhteen web-osoitteeseen. Suosittelen siis lämpimästi sivuston hyödyntämistä!
Filed under: Ilmastostrategia
Kainuun ilmastostrategia 2020 on valmistumassa: maakuntavaltuusto käsittelee strategian kokouksessaan maanantaina 26.9.2011. Asiasta lisää siis ensi viikolla.
Hyväksymisen jälkeen ilmastostrategia painetaan ja julkaistaan 13.10.2011 järjestettävässä yleisötilaisuudessa Kajaanin Kaukametsässä. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan kuntien ilmastotyön mahdollisuuksista ja Pohjois-Karjalan kokemuksista ilmastostrategian jalkauttamisesta sekä tutustutaan upouuteen Ilmasto-opas.fi -portaaliin. Portaalista löytyy jatkossa kaikki luotettava ilmastotieto yhdestä osoitteesta ja sieltä löytyy siis vastauksia sekä kansalaisten että muiden organisaatioiden (esimerkiksi kuntien) ilmastonmuutosta koskeviin tietotarpeisiin. Portaalia on mahdollista testailla opastetusti samana iltapäivänä järjestettävässä työpajassa – kannattaa siis ottaa oma kannettava tietokone mukaan!
Lämpimästi tervetuloa!
Filed under: Ilmastostrategia
Esittelin Kainuun ilmastostrategia-luonnosta kansainvälisessä seminaarissa Kajaanissa viime viikolla. Ilmastonsuojelun haasteet vaikuttavat olevan hyvin samankaltaisia eri puolilla Eurooppaa. Erityisen haasteellista tuntuu olevan liikenteen päästöjen vähentäminen etenkin syrjäseuduilla. Tämä on suuri haaste myös Kainuussa ja sainkin palautetta, että meidän pitäisi asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Liikenne tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Kainuussa liikenne on suurin ilmastopäästöjen tuottaja, sillä liikenteestä aiheutuu 39 prosenttia kaikista maakunnan päästöistä. Suurin osa päästöistä tulee tieliikenteestä – Kainuussa 79 prosenttia liikenteen päästöistä.
Eri liikennemuotojen päästöt matkustajakilometriä kohden vaihtelevat suuresti. Selvästi eniten päästöjä aiheuttaa lentoliikenne. Myös yksityisautoilun päästöt henkeä kohden ovat suuret. Rautatieliikenteen päästöt taas ovat hyvin vähäiset.
Liikenteen päästöjä voidaan vähentää:
- lisäämällä kevyttä liikennettä
- lisäämällä joukkoliikennettä
- vähentämällä lento- ja autoliikennettä
- suosimalla raideliikennettä kuljetuksissa
- kehittämällä vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kulkuvälineitä
Kainuun ilmastostrategiassa on esitetty joitakin keinoja vähentää liikenteen ilmastopäästöjä. Strategiassa esitetään esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämistä, kevyen liikenteen väyläverkostosta huolehtimista, työmatkapyöräilyn ja työsuhdematkalippujen käytön edistämistä, raideliikenteen edistämistä ja sähköisen kimppakyytien ilmoitustaulun perustamista. Suurin painopiste liikenteen ilmastopäästöjen pienentämisessä taitaa kuitenkin olla liikennetarpeen vähentämisessä tietoliikenneyhteyksien avulla kuten esimerkiksi sähköisten asioinnin sekä etätyön ja -kokoustamisen kautta.
Toivoisin nyt palautetta, ovatko strategialuonnoksessa esitetyt keinot realistisia ja riittäviä liikennepäästöjen vähentämiseksi. Mitä sinusta pitäisi tehdä, jotta voitaisiin vähentää turhaa omalla autolla ajamista ja edistää kestävämpää liikkumista?
Voit tutustua tarkemmin Kainuun ilmastostrategia-luonnokseen osoitteessa http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia (liikenne-osio on sivulta 24 alkaen)
Ilmastostrategia-luonnos on lausunnoilla vielä tämän viikon loppuun saakka, mutta otan enemmän kuin mielelläni palautetta vastaan vielä myöhemminkin kesän aikana. Hankkeen internet-sivuilla on myös palauteboksi, jossa voit antaa nimettömänä kommentteja strategiasta tai Kainuun ilmastotyöstä yleisesti.
Kainuun ilmastostrategia 2020 -luonnos esiteltiin perjantaina Kajaanin Bio Rexissä. Luonnos on nähtävillä osoitteessa http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia, joten tutustuthan sinäkin siihen ja anna palautetta! Palautetta voi antaa paitsi lausunnossa, myös vapaamuotoisesti samalla sivulla olevan palauteboksin kautta tai ottamalla yhteyttä minuun vaikkapa sähköpostitse (yhteystiedot myös samalla sivulla).
Ilmastostrategia-luonnoksen tavoitteet esittelinkin jo parin viikon takaisessa postauksessani, joten tässä kohtaa esittelen vain Kainuun ilmastovision:
Vuonna 2020 Kainuu on valtakunnallisesti merkittävä hiilinielu, joka kantaa ennakkoluulottomasti ilmastovastuunsa yhdessä koko maakunnan voimin.
Tärkeimmiksi ”ohjenuoriksi” visiossa nostetaan ekotehokkuus ja ilmastovastuullisuus. Koska maakunnallisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii eri toimijoilta erilaisia toimia, ilmastostrategian toimintaohjelmassa asetetaan yhdeksälle erilaisella toimialalle omia ilmastotavoitteita ja -toimenpiteitä. Voidaan periaatteessa kuitenkin tiivistää, että kaikkien toimialojen keskeiset toimenpiteet liittyvät energiansäästöön ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämiseen. Erityisen tärkeässä roolissa strategian toteuttamisessa on julkinen sektori.
Perjantain yleisötilaisuudessa oli kiinnostavia puheenvuoroja, joista itselleni jäi erityisesti mieleen energianeuvoja Sanna Moilasen tiivistämä energiansäästön nyrkkisääntö ”säädä ja säästä”. Hänen mukaansa pieniltäkin tuntuvilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa suuret säästöt: esimerkiksi sisälämpötilan nostaminen yhdellä asteella lisää kustannuksia viisi prosenttia. Nykyisillä energiahinnoilla tämä tarkoittaa aika paljon rahansäästöä!
Tutustu seminaarimateriaaleihin täällä>>
Filed under: Ilmastostrategia
Kainuun ilmastostrategia 2020 -projektin ohjausryhmä keskusteli pitkään maakunnan keskeisistä ilmastotavoitteista kokouksessaan pari viikkoa sitten. Strategialle määriteltiin kolme päätavoitetta ja niille seurantaindikaattorit, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan tulevaisuudessa arvioida.
Mitä Kainuun ilmastostrategian luonnoksen tavoitteiksi sitten asetettiin?
1. Kainuussa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohti 30 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä
Indikaattori: Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti (CO2-ekv)
2. Kainuu on liikenteen polttoaineita lukuun ottamatta energiaomavarainen maakunta vuoteen 2020 mennessä
Indikaattori: Paikallisen uusiutuvan energian osuus energiankokonaiskulutuksesta
3. Kainuu on valtakunnallisesti merkittävä hiilinielu myös vuonna 2020
Indikaattori: Hiilinielut (CO2-ekv)
Mitä mieltä sinä olet näistä tavoitteista?
Kommentoi netissä tai esitä mielipiteesi ensi viikon perjantaina 6.5 klo 12.30 -16.00 järjestettävässä yleisötilaisuudessa Kajaanin Bio Rexissä.
Katso tilaisuuden ohjelma täältä>>
Nyt olisi Kajaanissa lyhyellä aikavälillä tarjolla kaksi kiinnostavaa ilmastoaiheista yleisötilaisuutta.
Ensimmäinen, Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämä Ilmastonmuutosta ilmassa -tilaisuus on jo ylihuomenna keskiviikkona 20.4. Kajaanin raatihuoneella klo 18-20. Tilaisuudessa ruotsalainen ilmastoaktivisti Urpo Taskinen vastaa (suomeksi) mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa?
- Mistä se johtuu?
- Mitä seurauksia sillä voi olla?
- Mitä voimme tehdä estääksemme tai ainakin hidastaaksemme sen etenemistä?
- Mitä Norbottenissa on tehty?
- Mitä Kainuussa voidaan tehdä?
- Ja mitä tapahtui kun ruotsalainen ilmastoaktivisti ja suomalainen luonnonsuojelija pyöräilivät Venäjällä 2000 km helle- ja metsäpalokesänä 2010?
Lisätietoa tilaisuudesta http://www.sll.fi/kainuu/ilmastoluento
Toinen ilmastotilaisuus on Kainuun ilmastostrategia 2020 -projektin järjestämä yleisötilaisuus perjantaina 6.5. klo 12.30-16.00 Kajaanin Bio Rexissä. Tilaisuudessa esitellään Kainuun ilmastostrategialuonnos ja laitetaan se kuukaudeksi lausunnoille.
Muutosta ilmassa – Kainuun ilmastostrategia 2020
Tervetuloa
Jouni Ponnikas, erikoistutkija, Kajaanin yliopistokeskus
Kainuun ilmastostrategia 2020 -projektin ohjausryhmän pj
Kainuun ilmastostrategia 2020 lausunnoille
Sanna Kopra, projektipäällikkö, Kainuun maakunta -kuntayhtymä
Energiansäästö kotitalouksissa
Sanna Moilanen, energianeuvoja, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento
Epämiellyttävä totuus -dokumenttielokuva
Oscar-palkitussa dokumentissa Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore esittelee ilmastonmuutosta ja arvioita sen vaikutuksista.
Kummatkin tilaisuudet ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Lämpimästi tervetuloa!
Filed under: Ilmastostrategia
Viime viikolla sain käsiini Sitran uuden julkaisun Kuntalaiset mukaan. Kohti paikallista ilmastotyötä. Julkaisu korostaa, että nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja että ihan jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus osallistua näihin ilmastotekoihin. Tarvitaan ilmastodemokratiaa, jotta kuntalaisista kasvaisi ilmastokansalaisia, jotka ottavat oman hyvinvointinsa lisäksi vastuuta myös yhteisestä ympäristöstä. Kuntalaisten osallistuminen ilmastotyöhön on tärkeää – vaikuttavathan ilmastopolitiikan päätökset nimenomaan kuntalaisten arkielämään monin tavoin (esimerkiksi asuminen, liikkuminen, ruoka, energiakysymykset).
Sitran mukaan paikallista ilmastodemokratiaa edistetään parhaiten, kun lisätään kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen hillintään. Kunnalla on siis tärkeä rooli ilmastodemokratian edistämisessä ja se voi tukea sitä neljässä eri roolissa:
1. Kunta esimerkkinä: kunta sitoutuu toiminnassaan vastuulliseen ilmastopolitiikkaan, joka näkyy tekoina.
2. Kunta tiedon jakajana: kuntalaisille tiedotetaan ilmastonmuutoksen perusteista ja ohjauskeinoista sekä sitoumuksista, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty.
3. Kunta mahdollisuuksien tarjoajana: kunta varmistaa, että kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua toiminnalliseen ilmastotyöhön (esim. kaupunkisuunnittelu, palveluinfrastruktuuri, tiedotus, taloudellinen tuki).
4. Kunta päättäjänä: varmistetaan kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa prosessiin, jossa määritellään, valmistellaan, tehdään päätöksiä ja toteutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistoimia sekä arvioidaan niiden onnistumista.
Myös Kainuussa on siirryttävä sanoista tekoihin, jotta suunnitelmat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät jää hienoiksi puheiksi ja suunnitelmiksi paperille. Miten sinun kotikuntasi edistää ilmastodemokratiaa ja mitä sinun mielestäsi täällä tulisi tehdä, jotta kuntalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua ilmastotyöhön?
Maakunnallisen ilmastostrategian luonnos valmistuu pian ja se laitetaan lausunnoille perjantai-iltapäivänä 6.5.2011 järjestettävässä yleisötilaisuudessa Kajaanin Bio Rexissä. Strategia-luonnoksen lisäksi kuulemme Pohjois-Pohjanmaan energiatoimiston Popenton energianeuvojan esityksen kotitalouksien energiansäästökeinoista sekä katsomme kahdella Oscarilla palkitun dokumenttielokuvan Epämiellyttävä totuus. Dokumenttia on tituleerattua mm. vuosikymmenen tärkeimmäksi dokumentiksi ja ”must-see”-dokumentiksi. Kannattaa siis merkitä päivä jo kalenteriin!
Sitra: Kuntalaiset mukaan. Kohti paikallista ilmastotyötä.
Epämiellyttävä totuus -dokumentin viralliset sivut (englanniksi)
MTV3:n elokuva-arvostelu dokumentista
Kainuun ilmastostrategia-luonnoksessa on esitetty, että kainuulaisen rakentamisen pitäisi olla lähirakentamista paikallisesta puusta. Erityisesti julkisessa uudisrakentamisessa tulisi sitoutua mahdollisimman hiilineutraaliin puurakentamiseen, mikä myös vahvistaisi paikallista osaamista ja liiketoimintaa.
Hyvänä esimerkkinä paikallisesta puurakentamisen osaamisesta on kuhmolainen Woodpolis, jossa panostetaan energiatehokkaan asumisen ja puurakentamisen innovaatioiden kehittämiseen. Woodpolishan voitti juuri viime vuoden lopulla Helsingin Honkasuon ekotehokkaasta kaupunkikylästä tontinvarauskilpailussa alueen, jolle rakennetaan rivi- ja omakotitaloja 10 000 kerrosneliömetrin edestä. Ekotehokkuus näkyy projektissa ”mm. rakennusten lämmitysenergian kulutuksessa, hiilijalanjäljessä ja materiaalivalinnoissa so. rakennuksien toteutuksesta ja käytöstä (asumisesta) aiheutuneiden luonnonvarojen (materiaali ja energia) käytön ja syntyneiden päästöjen ja jätteiden suhde valmiiseen tuotteeseen ja palveluun”. Lue lisää projektista >>
Puurakentamisella on todettu olevan kiistattomia ilmastohyötyjä, sillä
- puurakentamisella voidaan korvata teräs- ja betonirakentamista, jotka aiheuttavat paljon kasvihuonekaasupäästöjä
- puuhun sitoutunut hiili varastoituu puurakennuksiin pitkäksi aikaa
- puurakentamisessa sivuvirrat ja lopulta itse rakennuksetkin voidaan kierrättää bioenergiaksi
Koko Suomen tasolla puutuotteet ovat siis pieninä hiilinieluja. Puutuotteiden sitomia hiilivarastoja ei kuitenkaan selvitetty Kainuun kasvihuonekaasutaseen laskennan yhteydessä, koska se olisi vaatinut erilaista tarkastelutapaa. Puurakentamisen suurin ilmastopäästöjä vähentävä vaikutus johtuu näet siitä, että sillä voidaan korvata päästöintensiivisiä rakennusmateriaaleja kuten terästä ja betonia. Betonia ja terästä ei kuitenkaan valmisteta Kainuussa, joten päästövähennykset eivät näy paikallisessa kasvihuonekaasutaseessa. Globaalilla tasolla näillä vähennyksillä on kuitenkin tärkeä merkitys, sillä sementin ja teräksen valmistus aiheuttavat useita prosentteja maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä – ne aiheuttavat enemmän päästöjä kuin vaikkapa lentoliikenne.
Ilmastohyötyjen ohella puurakentamisen lisäämistä tukevat myös mm. metsäteollisuuden rakennemuutos, paikallinen osaaminen ja Kainuun suuret metsävarat. Kuten kaikessa metsän käytössä, myös puurakentamisessa pitää luonnollisesti muistaa, ettei luonnon monimuotoisuutta pidä uhata.
Filed under: Ilmastostrategia
Tällä viikolla vietetään Valtakunnallista Luonto- ja ympäristöviikkoa kirjastoissa. Viikon aikana yli 200 Suomen kirjastoa järjestää mm. satutuokioita, näyttelyitä, luentoja, kilpailuita ja paljon muuta tuodakseen ihmisten tietoisuuteen ajankohtaisia luonto- ja ympäristöasioita. Kainuun kirjastoista Kuhmon, Puolangan ja Suomussalmen kirjastot osallistuvat Valtakunnalliseen Luonto- ja ympäristöviikkoon. Kannattaa siis käydä tutustumassa!
Luonto- ja ympäristöviikon tämän vuoden teemoina ovat vapaaehtoistoiminta sekä luonnon hiilivarastot kuten suot ja metsät. Teema on siis tärkeä myös ilmastonsuojelun kannalta, onhan hiilivarastoilla tärkeä ilmastollinen merkitys.
Mitä hiilivarastot sitten ovat?
Kaikkein tärkein hiilivarasto Suomessa on soiden turve, johon on kertynyt viimeisimmän jääkauden jälkeen 5500 miljoonaa tonnia hiiltä. Soiden hiilivarasto on yli neljä kertaa niin paljon kuin kangasmetsien maaperän ja lähes kahdeksan kertaa niin paljon kuin kangas- ja suometsien puuston hiilivarastot yhteensä. Pienikin suhteellinen hupenema näin suuressa hiilivarastossa aiheuttaisi valtaisat hiilidioksidipäästöt ilmakehään: Jos turpeen hiilivarat pienenisivät 10 %, vapautuisi ilmaan yhtä paljon hiiltä kuin koko Suomen hiilidioksidipäästöistä 30 vuodessa. Soilla on siis erittäin tärkeä rooli ilmastonsuojelussa. (lähde: Metsävastaa)
Metsät puolestaan toimivat elinkaarensa aikana vuoroin hiilivarastona, vuoroin hiilenlähteenä. Kasvaessaan metsät sitovat hiiltä, mutta toisaalta ne vapauttavat hiiltä hajoamisen, palamisen ja lahoamisen yhteydessä. Metsä on hiilen lähde myös silloin, kun hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee. Metsien hiilivarastoja voidaan siis kasvattaa lisäämällä hiilivarastoja nykyisissä metsissä tai perustamalla uutta metsää. (lähde: Metsävastaa)
Kainuun hiilivarastothan inventoitiin viime syksynä, kun maakunnalle laadittiin kasvihuonekaasutase. Taseessa inventoitiin Kainuun metsät kokonaisuudessaan, minkä lisäksi selvityksessä olivat mukana turvetuotantoalueet ja viljelysmaat (joiksi luokitellaan myös alle 5-vuotiaat nurmet) sekä yli 5-vuotiaat nurmet (mukaan lukien luonnonniitty ja -laidun, hakamaa, suojavyöhykenurmi ja suojakaista). Luonnontilaiset suot tai vesistöt eivät kuitenkaan olleet laskelmassa mukana, koska kasvihuonekaasulaskennassa huomioidaan vain ihmisen toiminnasta aiheutuvat ilmastopäästöt ja varastot.
Kainuun maankäyttösektorin nielu on merkittävä, -3360 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Erityisen suuri on puuston nettokasvusta (kasvu miinus poistuma) johtuva nielu, mutta myös kangasmaa metsämaana ja viljelysmaana toimii hiilen nieluna. Tärkeinä hiilivarastoina ovat myös luonnontilaiset suot, mutta niitä ei siis tässä taseessa huomioida. Sen sijaan turvemaat (metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet), kangasmaa ruohikkomailla, turvetuotantoalueet sekä metsien lannoitus aiheuttavat kasvihuonekaasujen päästöjä maankäyttösektorilla.
Muutama prosentti hiilivarastosta sitoutuu myös puusta valmistettuihin tuotteisiin. Vuonna 2008 puutuotteiden hiilinielu Suomessa oli noin 0,3 % koko maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin hiilivarastosta. Puutuotteiden hiilivarastoja ei kuitenkaan pystytty Kainuun kasvihuonekaasutaseessa huomioimaan, koska tarvittavia tietoja ei ollut saatavilla.
Lue lisää Kainuun hiilinieluista Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 -raportista
Muutosta ilmassa 
