Muutosta ilmassa


Ekotehokas toimisto = kustannustehokas toimisto
16.6.2011, 2:46 pm
Filed under: Energia, Ilmastovinkit, Kuluttaminen

WWF tiedotti alkuviikosta, että Suomen Green Office -verkostossa mukana olevat toimistot vähensivät viime vuonna kasvihuonekaasupäästöjä 2440 tonnia edellisvuoteen verrattuna kulutustaan pienentämällä. WWF laskee, että toimistojen yhteenlasketut päästövähennykset vastaavat 370 autolla ajettua maailmanympärimatkaa!

Green Office -toimistot vähensivät sähkönkulutustaan hurjat 32 prosenttia ja lämmön kulutusta 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Rahaa toimistot säästivät kulutuksen vähentämisellä yhteensä lähes 235 000 euroa. Paperia toimistot säästivät yhteensä 15 645 000 arkkia, joten säästetystä paperimäärästä muodostuisi yli 1,5 kilometriä korkea pino. Rahassa mitattuna paperinsäästö oli lähes 110 000 euroa. Ekotehokas toimisto voi siis vähentää merkittävästi myös kustannuksia!

Lue lisää Green Office -toimistojen säästöistä

Mikä Green Office sitten on?

WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä, jonka avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Toimistojen yleisimpiä säästökohteita ovat paperin, auton polttoaineen, sähkön ja lämmön kulutus, lentomatkat ja sekajätteen määrä. Green Officeen voivat liittyä mitkä tahansa toimistot – niin pienet kuin suuretkin, yksityisyritykset, järjestöt tai julkisen sektorin toimistot. Järjestelmä on käytännönläheinen, joten siihen on helppo liittyä.

Näin voit vähentää toimistosi ilmastopäästöjä

  • Sammuta laitteet ja valot aina työpäivän päätteeksi. Älä jätä laitteita valmiustilaan. Valmiustilat ovat yksi suurimmista energian turhista kuluttajista
  • Sammuta valot ja tietokoneen näyttö myös, kun lähdet ruokatauolle tai kokoukseen
  • Aktivoi energiansäästöasetukset tietokoneisiin ja muihin laitteisiin
  • Luovu turhista tulosteista. Älä tulosta sähköposteja, vaan pyri sähköiseen tiedonhallintaan
  • Tulosta ja kopioi kaksipuolisesti. Voit myös tulostaa useamman sivun arkille
  • Vähennä autolla ajamista hyödyntämällä videoneuvotteluja etäkokouksissa ja tekemällä etätöitä
  • Hanki mahdollisimman ympäristömyötäisiä tuotteita ja palveluja. Suosi vuokraamista ja leasing-sopimuksia
  • Suosi toimistotekniikan ja -oheislaitteiden valinnassa monitoimilaitteita, mikäli se käytön kannalta on järkevää
  • Käytä kimppakyytejä tai harrasta hyötyliikuntaa työmatkoilla

Laske toimistosi tai kiinteistösi (tai miksei myös kotitaloutesi) ilmastopäästöt WWF:n laskurilla http://www.ilmastolaskuri.fi/



Taloudellisella ajamisella säästää rahaa ja ympäristöä
7.6.2011, 1:50 pm
Filed under: Ilmastovinkit, Kuluttaminen

Jatketaan viime viikon liikenneteemasta, mutta tällä kertaa yksittäisen kuljettajan näkökulmasta. Päivän aiheena on siis taloudellinen ajaminen, joka on helpoin ja nopein tapa vaikuttaa autoilun päästöihin. Taloudellinen ajotapa on myös tehokas keino vähentää päästöjä, sillä sen avulla voi polttoaineenkulutusta vähentää helposti vähintään 10 prosenttia. Samalla tietysti voi säästää selvää rahaa!

Kuka tahansa voi helposti oppia tärkeimmät niksit, kuinka muuttaa ajotapaansa taloudellisemmaksi. Tärkeintä on ehdottomasti oma asennemuutos, jossa juuri sinä päätät toimia kaikin tavoin säästäväisemmin. Taloudellinen ajotapa sisältää mm. liikkumistarpeiden kartoitusta, ennakkosuunnittelua ja taloudellisen ajotavan opettelua. Liikennetilanteiden mukainen ennakoiva ajaminen parantaa sitä paitsi myös liikenneturvallisuutta ja matkustusmukavuutta. Lisäksi taloudellinen ajotapa voi myös säästää auton huoltokustannuksia.

Taloudellista ajotapaa tärkeämpää on toki miettiä tarkkaan, milloin omalla autolla lähtee liikenteeseen. Voisiko asian hoitaa jonkun muun asian yhteydessä tai voisiko asian hoitaa ilman autolla ajamista? Kannattaa siis yhdistellä kuljetuksia, suosia kimppakyytejä sekä käyttää mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä tai liikkua pyörällä tai kävellen. Tekemällä vaikkapa edes kerran viikossa etätöitä tai korvaamalla kokousmatkustamista videoneuvotteluin voi säästää paljon rahaa ja aikaa – sekä tietysti vähentää ilmastopäästöjä.

Näin voit vähentää ajamisen päästöjä

  • Valitse vähäpäästöinen automalli
  • Vältä tyhjäkäyntiä
  • Vaihda suurimmalle vaihteelle mahdollisimman nopeasti
  • Muista ennakoiva ja joustava ajotapa
  • Käytä mahdollisimman suurta vaihdetta
  • Vältä suuria nopeuksia
  • Muista rengaspaineet
  • Poista ylimääräinen kuorma
  • Käytä sähkölaitteita säästävästi
  • Käytä kylminä vuodenaikoina moottorilämmitintä

Lue lisää: Taloudellinen ajaminen – Älykäs ajotapa

Katso lisää vinkkejä ja laske, paljonko voit säästää rahaa taloudellisella ajotavalla http://www.easyrider.fi/



Ulkoistetut ilmastopäästöt
20.5.2011, 12:52 pm
Filed under: Ilmastopolitiikka, Kuluttaminen

Pari viikkoa sitten julkaistiin mielenkiintoinen tutkimus, joka osaltaan vastaa Kainuussakin esitettyihin kysymyksiin siitä, ”miksi meidän pitää vähentää ilmastopäästöjä, kun kerran Kiina tuottaa niitä kuitenkin moninkertaisesti enemmän”.

Tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälisen kaupan roolia globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kasvussa. Tutkimus osoittaa, että vaikka teollisuusmaat ovat nykyisen laskentatavan mukaan onnistuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, niin todellisuudessa tämä vähentäminen on tehty ”siirtämällä” päästöjä kehitysmaihin. Kehitysmaiden päästöt ovatkin tuplaantuneet sitten vuoden 1990, ja suuri osa näistä päästöjen kasvusta on aiheutunut vientituotteiden valmistuksesta. Siis, meidän ostamamme elektroniikka ja muut tuontituotteet aiheuttavat merkittävän osan esimerkiksi Kiinan kasvihuonekaasupäästöistä. Kiinan kasvihuonekaasupäästöt kasvavat osaltaan siksi, että yhä useammat länsimaiset yritykset siirtävät tuotantoaan sinne ja yhä suurempi osa kulutustavaroistamme tuotetaan Kiinassa. Ulkoistamme siis ilmastopäästömme kehitysmaihin.

Koska nykyinen kansainvälinen ilmastopolitiikka perustuu tuotantoperusteisiin kasvihuonekaasuihin, ei kasvihuonekaasulaskelmissa huomioida juurikaan kulutuksen aiheuttamia päästöjä. Onkin esitetty, että pitäisi siirtää katseet siihen, missä aiheutetut päästöt kulutetaan. Tämä on toki laskennallisesti haasteellista, mutta auttaisi helpommin ymmärtämään, miksi juuri meidän pitäisi vähentää ilmastopäästöjämme merkittävästi – onhan suomalaisten ekologinen jalanjälki yksi maailman suurimmista.

Tässäkin blogissa useasti peräänkuulutettu kestävä kuluttaminen on siis avainasemassa, jotta onnistuisimme oikeasti vähentämään ilmastopäästöjä – eikä vain siirtämään niitä Suomesta tai muualta Euroopasta kehitysmaihin. Joitakin vinkkejä kestävämpään arkeen on koottu Kainuun ilmastostrategia -projektin nettisivuille.

Lue lisää tutkimuksesta (suomeksi): Teollisuusmaiden päästöleikkaukset hukkuvat tavaroiden tuontiin

Tutustu tutkimukseen (englanniksi):  Growth in emission transfers via international trade from 1990 to 2008



Ekologinen kevätsiivous
15.4.2011, 1:28 pm
Filed under: Ilmastovinkit, Kuluttaminen

Kevät on ihanaa aikaa. Auringon alkaessa taas lämmittämään luonto alkaa heräillä talvilevoltaan – sama taitaa koskea vähän meitä ihmisiäkin. Se ikävä puoli kevätauringossa on, että se paljastaa armottomasti talven ajan mukavan huomaamattomana pysyneet lähmät ikkunoissa ja pölyt huonekalujen pinnalla. On siis kevätsiivouksen aika.

Myös siivotessa kannattaa kiinnittää ympäristöasioihin huomiota. Ympäristön kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää, miten ja millaisilla aineilla hinkkaamme kotiamme puhtaaksi.  

Ensinnä ovat tietysti kemikaaliasiat eli valitsemalla mahdollisimman ympäristömyötäisiä pesuaineita voi vähentää huomattavasti siivouksen aiheuttamaa ympäristökuormaa. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ympäristömerkityt pesuaineet, jotka eivät sisällä lainkaan ns. turhia ainesosia kuten hajusteita, väriaineita ja optisia kirkasteita. Tensidit ovat niissä helposti biohajoavia tai ne ovat kasvipohjaisia. Myös perinteisiä siivousmetodeja kannattaa hyödyntää, sillä esimerkiksi etikalla voi hyvinkin pestä vaikkapa ikkunat ja wc-pöntön.

Luonnollisesti myös pesuaineen oikeelliseen annostukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Liian suuri pesuainemäärä ei puhdista sen tehokkaammin kuin oikein annosteltukaan, mutta kuormittaa turhaan vesistöjä ja tulee sitä paitsi kalliimmaksi.

Kannattaa muistaa, että vaikka mäntysuopa onkin varsin ympäristömyötäinen pesuaine, ei sitäkään tule päästää suoraan vesistöihin. Matot on siis syytä huuhdella maalla (ei perinteisellä mattolaiturilla järven rannalla), jotta pesuvedet eivät valu vesistöön. Pesuaineet rehevöittävät vesistöä, ja ovat myrkyllisiä kaloille.

Toiseksi tulevat siivousvälineet ja -tavat. Ympäristötietoinen siivooja valitsee mikrokuituliinoja, jolloin pesuainetta tai edes vettä ei tarvita. Siivotessa kannattaa säästää vettä, sillä litimärkä rätti ei suinkaan paranna siivoustehoa vaan liikuttelee likaa paikasta toiseen. Nihkeällä pyyhkiminen on siis tehokkaampaa ja ekologisempaa. Kertakäyttöiset siivousvälineet kuten kertakäyttöliinat ovat ympäristön kannalta hyvinkin huonoja, koska niistä aiheutuu paljon turhaa jätettä. Siivousvälineitäkin hankkiessa kannattaa satsata laatuun, sillä ne kestävät kauemmin ja säästävät siten luonnonvaroja sekä vähentävät jätteen syntymistä.

Kun siivoaa riittävän usein, esimerkiksi kerran viikossa, ei lika pääse pinttymään, jolloin ei myöskään tarvita vahvoja siivousaineita vaan pelkkä vesi tai mieto yleispesuaine riittävät. Ympäristömyötäiseen siivoamiseen ei siis tarvita suurta kemikaaliarsenaalia, ja esimerkiksi ilman huuhteluaineita, pyykinpehmennysaineita ja vessanraikastimia tulee aivan hyvin toimeen. Kotioloissa ei tarvita myöskään desinfioivia aineita. Pidemmällä aikavälillä niistä voi olla jopa haittaa: niiden käyttö edistää kestävien mikrobikantojen muodostumista, minkä jälkeen desinfiointikaan ei enää tapa taudinaiheuttajia. 

Eko-ostajan siivousvinkit

  • Miedoin riittää usein. Vältä ympäristölle haitallisia kemikaaleja
  • Valitse Joutsentuote. Pohjoismaisella ympäristömerkillä varustettu tuote on ympäristön kannalta varma valinta
  • Pese matalissa lämpötiloissa. Veden lämmitys kuluttaa eniten energiaa. Usein 40 astetta riittää hyvän pesutuloksen saamiseksi
  • Älä laske jätevesiä vesistöön. Mökillä ja matkoilla imeytä pesuvedet maahan, älä laske niitä suoraan vesistöön. Käytä mökillä ja veneessä fosfaatitonta pesuainetta
  • Säilytä pesuaineet poissa lasten ulottuvilta

(Katso lisää yksityiskohtaisempia vinkkejä:  Kuluttajavirasto: Eko-ostajan opas)



Merkillisiä ostoksia – osa III
15.3.2011, 12:45 pm
Filed under: Energia, Kuluttaminen

Näin viikonloppuna Kajaanin keskustassa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Ekoenergia-kampanjan ulkomainoksen, jossa muistutetaan, että fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimalla ei tuotettaisi sähköä, ellei sitä ostettaisi. Ostamalla ekoenergiaa kotitaloudet voivat siis vaikuttaa siihen, millaista sähköä markkinoille tuotetaan. Toisaalta kampanja myös muistuttaa, että uusiutuvissakin energiamuodoissa on eroja – siksi vain parhaimmat niistä saavat Ekoenergia-merkin.

Ulkomainoksen nähdessäni muistin, että kahdessa aiemmassa ympäristömerkki-aiheisesta postauksestani jäi puuttumaan yksi tärkeä ympäristömerkki eli juurikin Ekoenergia-merkki.

Ekoenergia-merkki (entinen Norppaenergia-merkki) on SLL:n myöntämä energian ympäristömerkki, joka osoittaa kuluttajille ympäristön kannalta parhaat energiamuodot. Ekoenergia-merkki voidaan myöntää SLL:n kriteerit täyttävälle tuulivoimalle, biopolttoaineille, vanhalle vesivoimalle ja aurinkopaneeleilla tuotetulle energialle sekä energiansäästöä edistäville palveluille.

Myös kainuulaista ekoenergia-merkittyä sähköä on saatavilla, sillä Ekosähkö tarjoaa Kajaanissa, Ristijärvellä ja muualla Suomessa sijaitsevissa pienvoimalaitoksissa kokonaan uusiutuvalla bioenergialla, tuulella ja vesivoimalla tuotettua sähköä.

Miksi sitten valita ns. vihreää sähköä? Yksinkertaisesti siksi, että fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia on suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Mitä vähemmän fossiilisia polttoaineita käytetään, sitä vähemmän päästöjä syntyy. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ympäristölle haitatonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan. Ekoenergiaakin ostavien kannattaa panostaa energiansäästöön – samalla pienenee sähkölaskukin. 

Lue lisää Ekoenergiasta ja kilpailuta edullisin ekoenergia-merkityn sähkön toimittaja täällä>>



Merkillisiä ostoksia – osa II
8.3.2011, 3:44 pm
Filed under: Kuluttaminen

Viime viikolla kirjoittelin tavaroiden ja palveluiden ympäristömyötäisyydestä viestivästä pohjoismaisesta Joutsenmerkistä, joten tänään lienee paikallaan jatkaa aiheesta ruokaostosten näkövinkkelistä. Ruokatuotteille ei valitettavasti ole olemassa – ainakaan ilmastonäkökulmasta – yksiselitteistä ympäristömerkkiä, mutta onneksi joitakin valintoja helpottavia merkintöjä niihinkin on saatavilla.

Meidän taloudessamme ruokaostosreissut voivat kestää välillä kohtuuttoman kauan, kun vertailemme eri vaihtoehtojen ekologisuutta, ominaisuuksia, hintaa, alkuperää ja terveysvaikutuksia. Punnitsemme eri vaihtoja: Onko parempi ostaa kotimainen ei-luomutuote vai ulkomainen luomutuote?  Tai valitako omassa maakunnassa tuotettuja ”tavallisia” kasviksia vaiko muualla Suomessa tuotettuja luomukasviksia? Onko parempi valita kotimaisia kasvihuoneessa tuotettuja vai ulkomailta lennätettyjä tomaatteja? Entä valitako kotimaista vaiko Reilun kaupan hunajaa? Viimeaikaisin hitti on ollut tuotteiden E-koodien vertailu – niitä tuntuu olevan erittäin vaikeaa välttää.

Edellä mainittuihin kysymyksiin tuntuu olevan vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Itse uskon, että monesti turvallisin valinta on kotimainen luomutuote. Onneksi luomutuotantoa valvotaan tarkoin, ja merkki myönnetään vain tietyt kriteerit täyttäville tuotteille.

Ilmastonäkökulmasta en kuitenkaan ole 100-prosenttisen varma, onko luomu parempi valinta vai ei. Arviot luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ovat osittain ristiriitaisia. Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia typpilannoitteita, mikä vähentää dityppioksidipäästöjä ja fossiilisten energialähteiden kulutusta. Toisaalta luomuviljelyn tuottavuus on alhaisempi, joten samaa ruokamäärää kohti tarvitaan enemmän peltoalaa, eläimiä ja työkoneiden käyttöä, mikä puolestaan lisää päästöjä. Luomutuotteiden suosiminen on kuitenkin perusteltua muista ympäristösyistä.

Ostan mielelläni myös lähiruokaa – mieluiten lähellä tuotettua luomuruokaa. Lähiruoka edistää kestävää kehitystä, sillä

  • lähiruoan kuljetusmatkat ovat lyhyitä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä
  • pakkausmateriaaleja tarvitaan vähemmän
  • tuotanto on usein pienimuotoista ja siinä voidaan käyttää paikallisia, uusiutuvia energianlähteitä
  • luonnonvarojen paikallinen kierrätys onnistuu
  • lisäaineiden tarve vähenee ja ruoka on tuoretta
  • kriisiaikojen omavaraisuus ja kotimainen tuotanto säilyvät
  • maaseudun elinvoimaisuus ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus vahvistuvat
  • lähiruoka työllistää ja tukee paikallisia elinkeinoja
  • alueellinen ruokaperinne säilyy, yhteydet tuottajan ja kuluttajan välillä ovat mahdollisia
    (Lähde: Kuluttajavirasto)

Minusta syksyllä uudistettu Kainuussa tuotettu -merkki on hyvä, ja auttaa kaupassa nopeasti erottamaan mm. lähellä tuotettuja kasviksia. Kannattaa lukea lähiruoasta lisää Kainuulainen lähiruoka-blogista ja käydä ravintola Torerossa Kajaanissa maistamassa lähiruokalounasta joka torstai toukokuuhun saakka.

Toisaalta ilmastonäkökulmasta olennaisinta ei monestikaan ole tuotteen kuljetuksen aiheuttamat päästöt, vaan tuotannon aiheuttamat päästöt. Kuljetusmatkojen pieni osuus selittyy suurilla kuljetuserillä: jos vaikkapa Brasiliasta tuodaan Suomeen tavaraa isolla rahtilaivalla, ympäristötaakka jakautuu kaikkien tuotteiden kesken ja yksittäisen tuotteen osuus jää pieneksi. Kotimaisen tomaatin ja kurkun hiilijalanjälkeä taas kasvattaa erityisesti näin talviaikaan kasvihuoneviljelyn vaatima lämpö ja valo. Mikäli kasvihuonetuotantoon käytetty energia ei ole tuotettu uusiutuvista energialähteistä, on kasvihuonetomaattien hiilijalanjälki espanjalaisia tomaatteja huomattavasti suurempi. Toisaalta suomalaisten kasvihuonetomaattien valintaa voidaan puolustaa muilla argumenteilla: esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö, ympäristön kemikaalistuminen, vedenkulutus ja tomaattiviljelmillä työskentelevien afrikkalaisten siirtotyöläisten epäeettinen kohtelu ovat Espanjassa suuria ongelmia.

Ulkomaisista tuotteista – siis sellaisista, joita ei Suomessa kasva lainkaan, kuten kahvi, banaani tai kaakao – valitsen Reilun kaupan tuotteita, jos sellaisia ko. tuoteryhmässä on tarjolla. Valitsemalla Reilua varmistan, että ne on tuotettu paitsi eettisesti hyväksytyin keinoin, myös tiukkoja ympäristökriteereitä noudattaen. Reilun kaupan tuotteet eivät läheskään aina ole luomua, mutta merkin ympäristökriteereissä on omat kohtansa ympäristövaikutusten arvioinnille, suunnittelulle ja valvonnalle, kemikaalien käytölle, maaperästä ja vesistöstä huolehtimiselle ja geeniteknisesti muunneltuihin organismeihin liittyville kielloille. Osa ympäristökriteereistä edesauttaa suoraan myös ilmastonsuojelua, mistä saat lisätietoa täältä >>.

Odottelen kovasti sitä, että tulevaisuudessa näen suoraan ruokapaketin kylkeen painetusta merkistä, onko ko. tuote ilmastoystävällinen valinta vai ei. Ilmastomerkkiähän suunnitellaan jo, mutta haasteellisinta lienee löytää keinoja vertailla eri tuoteryhmiä keskenään. Esimerkiksi lihavalmiste A voi olla lihavalmistetta B ilmastomyötäisemmin tuotettu, mutta silti kaikkien lihavalmisteiden tuottaminen aiheuttaa huomattavasti enemmän ilmastopäästöjä kuin vaikkapa soijanakin valmistus. Toisaalta jos kuluttaja haluaa ostaa nimenomaan lihavalmisteen, olisi hyvä, jos jonkinlainen merkki auttaisi löytämään tuoteryhmän sisältä ilmastoystävällisimmän vaihtoehdon. Yksittäisiä avauksia on jo tehty, ja esimerkiksi Raisio on lanseerannut hiilidioksidimittarin, joka helposti ymmärrettävin värikoodein ilmaisee tuotteen valmistuksen aiheuttaneet hiilidioksidipäästöt. Jäämme siis odottamaan, että tulevaisuus tuo tullessaan selkeät ilmastomerkinnät helpottamaan meidänkin ruokaostosten tekemistä.



Merkillisiä ostoksia – osa I
1.3.2011, 3:56 pm
Filed under: Kuluttaminen

Näin vaalikeväänä lienee paikallaan muistuttaa äänestämisen merkityksestä – tosin tässä yhteydessä lähinnä lompakolla äänestämisen vaikutusvallasta. Me kuluttajat näet teemme tärkeitä ympäristövalintoja päivittäin kaupan ostoshyllyjen välillä.

Eri tuotteiden ympäristövaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida, jos ei ole alan asiantuntija. Onneksi käyttötavaroiden ympäristövertailua ovat helpottamassa ympäristömerkit. Itse valitsen aina ympäristömerkittyjä tuotteita, jos kyseisestä tuoteryhmästä sellaisia löytyy. Onneksi ympäristömerkittyjen tuotteiden kirjo kasvaa jatkuvasti, ja nyt niitä on saatavilla jopa palveluillekin, kuten hotelleille ja ravintoloille.

Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki on varmasti sinullekin tuttu, sehän näyttää tältä.

Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki. Joutsenmerkin on tarkoitus toimia esimerkkinä ja antaa kuluttajille entistä selkeämpiä valintamahdollisuuksia. Sama koskee myös julkisen sektorin vihreitä hankintoja, ei vain yksittäisen kuluttajan ostopäätöksiä. Joutsenmerkki huomioi eri ympäristövaikutukset hyvin monipuolisesti tuotteen/palvelun koko elinkaaren ajalta. Tällaisia vaikutuksia ovat mm. ilmaston lämpeneminen, vesistöjen rehevöityminen ja ympäristön kemikalisoituminen.

Joutsenmerkki myönnetään vain tuotteille ja palveluille, jotka omassa ryhmässään kuuluvat ympäristön kannalta parhaiden joukkoon. Merkin vaatimukset asetetaan siten, että enintään 20–30 % ryhmän tuotteista/palveluista pystyy läpäisemään ne. Tuotteille myönnetään ympäristömerkki vain määräajaksi, ja vaatimuksia kiristetään jatkuvasti, joten ympäristömerkki pitää hakea tuotteelle määräajoin uudelleen. Siten varmistetaan, tuotteiden haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät jatkuvasti ja Joutsenmerkityt tuotteet ovat aina sen hetken ympäristömyötäisyyden parhaimmistoa.

Ei käy kieltäminen, etteikö tuotteiden hinnallakin olisi merkitystä ostopäätöstä tehtäessä. Onneksi Kuluttajaviraston selvitykset osoittavat, että ympäristömerkityt tuotteet ovat samanhintaisia kuin muut vastaavat tuotteet. Hinnat voivat tosin vaihdella kauppakohtaisesti.

Tänään julkaistun uutisen mukaan Joutsenmerkki on yksi maailman tunnetuimmista merkeistä. Pohjoismaiden ympäristöministerit visioivat, että vuonna 2015 Joutsenmerkki on yksi tehokkaimmista vapaaehtoisista ympäristömyötäisen kuluttajapolitiikan välineistä. Lue koko uutinen täältä >>

Loppuun vielä mainospala Joutsenmerkin sivuilta:

Miksi valita Joutsenmerkitty?

  • valintasi kuormittaa ympäristöä vähemmän koko elinkaarensa aikana
  • tuotteen suurimmat ympäristövaikutukset on minimoitu
  • voit siis luottaa sen ympäristöystävällisyyteen, koska sen on tarkistanut valmistajasta ulkopuolinen, puolueeton taho
  • tuote on laadukas; Joutsenmerkin saadakseen se on täyttänyt myös toimivuus- ja kestävyysvaatimukset

Katso lisää: www.ymparistomerkki.fi

Joutsenmerkin eurooppalainen sisar eli ns. EU-kukka näyttää puolestaan tältä

EU-kukka on Euroopan yhteisön yhteinen ympäristömerkki. Myös se kertoo puolueettomasti tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyydestä, laadusta tinkimättä.



Lähirakentamisesta ilmastohyötyjä
24.2.2011, 8:58 am
Filed under: Ilmastostrategia, Kuluttaminen

Kainuun ilmastostrategia-luonnoksessa on esitetty, että kainuulaisen rakentamisen pitäisi olla lähirakentamista paikallisesta puusta. Erityisesti julkisessa uudisrakentamisessa tulisi sitoutua mahdollisimman hiilineutraaliin puurakentamiseen, mikä myös vahvistaisi paikallista osaamista ja liiketoimintaa.

Hyvänä esimerkkinä paikallisesta puurakentamisen osaamisesta on kuhmolainen Woodpolis, jossa panostetaan energiatehokkaan asumisen ja puurakentamisen innovaatioiden kehittämiseen. Woodpolishan voitti juuri viime vuoden lopulla Helsingin Honkasuon ekotehokkaasta kaupunkikylästä tontinvarauskilpailussa alueen, jolle rakennetaan rivi- ja omakotitaloja 10 000 kerrosneliömetrin edestä. Ekotehokkuus näkyy projektissa ”mm. rakennusten lämmitysenergian kulutuksessa, hiilijalanjäljessä ja materiaalivalinnoissa so. rakennuksien toteutuksesta ja käytöstä (asumisesta) aiheutuneiden luonnonvarojen (materiaali ja energia) käytön ja syntyneiden päästöjen ja jätteiden suhde valmiiseen tuotteeseen ja palveluun”. Lue lisää projektista >>

Puurakentamisella on todettu olevan kiistattomia ilmastohyötyjä, sillä

  1. puurakentamisella voidaan korvata teräs- ja betonirakentamista, jotka aiheuttavat paljon kasvihuonekaasupäästöjä
  2. puuhun sitoutunut hiili varastoituu puurakennuksiin pitkäksi aikaa
  3. puurakentamisessa sivuvirrat ja lopulta itse rakennuksetkin voidaan kierrättää bioenergiaksi

Koko Suomen tasolla puutuotteet ovat siis pieninä hiilinieluja. Puutuotteiden sitomia hiilivarastoja ei kuitenkaan selvitetty Kainuun kasvihuonekaasutaseen laskennan yhteydessä, koska se olisi vaatinut erilaista tarkastelutapaa. Puurakentamisen suurin ilmastopäästöjä vähentävä vaikutus johtuu näet siitä, että sillä voidaan korvata päästöintensiivisiä rakennusmateriaaleja kuten terästä ja betonia. Betonia ja terästä ei kuitenkaan valmisteta Kainuussa, joten päästövähennykset eivät näy paikallisessa kasvihuonekaasutaseessa. Globaalilla tasolla näillä vähennyksillä on kuitenkin tärkeä merkitys, sillä sementin ja teräksen valmistus aiheuttavat useita prosentteja maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä – ne aiheuttavat enemmän päästöjä kuin vaikkapa lentoliikenne.

Ilmastohyötyjen ohella puurakentamisen lisäämistä tukevat myös mm. metsäteollisuuden rakennemuutos, paikallinen osaaminen ja Kainuun suuret metsävarat. Kuten kaikessa metsän käytössä, myös puurakentamisessa pitää luonnollisesti muistaa, ettei luonnon monimuotoisuutta pidä uhata.



Lihattoman tammikuun tilinpäätös
8.2.2011, 1:21 pm
Filed under: Kuluttaminen

Muistatko, kun kirjoitin tammikuun alussa ILMANKOS-hankkeen käynnistämästä tipattoman tammikuun haastajasta, Lihaton tammikuu -tapahtumasta?  Tarkoituksena oli siis kokeilla kasvisruokaa kuukauden ajan ja siten pienentää omaa hiilijalanjälkeä.

Lihaton tammikuu keräsi Facebookissa reilut 10 000 osallistujaa. Nyt ILMANKOS-hanke on teettänyt laskelman, jossa selvitetään, miten noinkin ison porukan kuukauden lihattomuus on vaikuttanut ilmastopäästöihin.

Selvityksen mukaan sekaravintoa syövän henkilön kuukauden hiilijalanjälki pienenee lihattoman ruokavalion ansiosta kuusi prosenttia. Täysin vegaanisella ruokavaliolla ilmastopäästöt ovat tätäkin pienemmät. Yhteensä laskennalliset ilmastopäästöt vähenivät Lihaton tammikuu -tapahtuman ansiosta 160 000 kg, kun kaikki osallistujat korvasivat lihan kasviksilla kuukauden ajan.

Lihaton tammikuu -tapahtuman kerrotaan tuoneen osallistujille muutakin iloa kuin hiilijalanjäljen pienenemisen: osallistujat ovat kertoneet myös hoikistuneensa kevyemmän ruokavalion ansiosta, oppineensa uusia kasvisruokareseptejä sekä onnistuneensa pienentämään kauppalaskuaan, kun lihatuotteet jäivät kaupan hyllylle. Tämän vuoksi monet osallistujista ovatkin suunnitelleet jatkavansa joko lihattomalla linjalla tai ainakin vähentävänsä lihan kulutusta.

ILMANKOS-hanke muistuttaa, että ravinto aiheuttaa noin neljänneksen yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Ei siis ole yhdentekevää, mitä suuhumme laitamme. Jos esimerkiksi yksittäinen ihminen siirtyy kokonaan kasvisruokavalioon, pienentyy hänen vuosittainen henkilökohtainen ilmastokuormansa meno-paluulennon verran Kanariaan ja takaisin.

Pienillä arkielämän valinnoilla on siis paljon merkitystä ilmaston kannalta. Kuten aikaisemmassa postauksessa kirjoitinkin, MTT:n tutkimuksen mukaan suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 20-30 kiloa vuodessa. Helpoimmat keinot vähentää ruoan ilmastovaikutuksia on siis paitsi korvata lihaa kasviksilla, myös pienentää roskiin menevän ruoan määrää.

Lue ILMANKOS-hankkeen tiedote aiheesta 

Lue selvitys Lihattoman tammikuun ilmastovaikutuksista



Jätepyramidi
2.2.2011, 3:08 pm
Filed under: Ilmastovinkit, Kuluttaminen

Kirjoittelin eilen Kainuun ilmastostrategia 2020 -luonnokseen jäteasioista ja herättelin mieleen Photoshopin käytön perusteita tehdessäni raporttiin kuvan jätehierarkiasta. Laitetaanpa kuva tännekin nähtäväksi.

Mitä tämä kuva sitten kertoo meille?

Kapulakielellä kerrottuna se esittää visuaalisesti EU:n jätestrategiassa määriteltyä jätehuollon tavoitteiden tärkeysjärjestystä, jossa tiivistyvät myös Suomen jätehuollon keskeiset periaatteet.

Selvemmällä suomenkielellä se kertoo yksinkertaisesti sen, että mitä vähemmän jätettä syntyy, sitä parempi. Vaikka jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat tärkeitä, ne ovat ikään kuin yrityksiä korjata jo tapahtunutta virhettä. Meidän pitäisi ennen kaikkea toimia niin, että voimme välttää jätteen muodostumista – tai ainakin vähentää sen muodostumista. Paras jäte on siis syntymätön jäte.

Miten sitten ennaltaehkäistä jätteen syntymistä?

Fiksu vähentää jätettä -sivulla on hurjan hyviä vinkkejä miten vähentää jätteen syntymistä arkisissa tilanteissa kuten töissä, ostoksilla, ruoanlaitossa, lastenkutsuilla, harrastuksissa, siivouksessa ja sisustamisessa jne. Sivuilla on myös opetusmateriaalia eri kouluasteiden käyttöön. Kannattaa tutustua!

Muutamia yksinkertaisia vinkkejä myös tässä

  • Satsaa laatuun. Varaudu maksamaan enemmän, mutta paljon harvemmin.
  • Valitse pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita, joille löytyy varaosia ja mahdollisesti takuu.
  • Kierrätä, korjaa ja käytä uudelleen tavaroita.
  • Vuokraa, lainaa tai hanki yhteisesti. Osta palveluita tuotteiden asemesta
  • Älä osta ylipakattuja tuotteita ja vältä kertakäyttötavaraa.
  • Valmista sopiva määrä ruokaa, älä heitä ruokaa roskiin.
  • Luovu muovikasseista. Ota kauppaan mukaan kangaskassi ja korvaa kertakäyttöiset hedelmäpussitkin kestokasseilla.
  • Suosi täyttöpakkauksia.
  • Vaihda kertakäyttövaipat kestovaippoihin
  • Kieltäydy mainoksista ja kiinnitä postilaatikkoosi ”Ei mainoksia” –lappu
  • Lahjoita käyttökelpoiset vaatteet ja kengät avustuskeräyksiin tai myy ne kirpputorilla.
  • Anna lahjaksi aineettomia elämyksiä ja palveluita, älä turhaa krääsää.

Koska kaiken jätteen muodostumisen ehkäisy on käytännössä mahdotonta, jätehierarkian mukaisesti seuraavaksi tärkeintä on materiaalien uusiokäyttö ja kierrätys. Kierrätysohjeita löytyy mm. Eko-Kympin sivuilta. Suurimman osan tuottamistamme jätteistä voi kierrättää, joten kannattaa siis ehdottomasti panostaa asianmukaiseen jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen!