Osallistuin viime viikolla varsin mielenkiintoiseen seminaariin, jossa keskusteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja esiteltiin ns. työkaluja, kuinka varautua ilmastonmuutokseen.
Ilmastokeskustelussa yleensä pääpaino on nimenomaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä eli siinä, miten voimme rajoittaa ilmastonmuutosta vähentämällä kasvihuonekaasujen tuottamista. Kasvihuonekaasujahan voimme vähentää esimerkiksi tehostamalla energiankulutusta ja korvaamalla ns. fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä.
Yhtä tärkeää on kuitenkin ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ilmastomme tulee näet väistämättä muuttumaan. Vaikka koko maailma lopettaisi kasvihuonekaasujen tuottamisen vaikkapa jo huomenna, tulisi ilmasto silti lämpenemään parisen astetta. Monet ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasut säilyvät näet ilmakehässä satoja vuosia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritäänkin siis varmistamaan, että ilmasto lämpenisi mahdollisimman vähän ja aiheutuvia haittoja voitaisiin siten rajoittaa.
Myös Kainuun ilmastostrategiassa pohditaan, miten täällä voidaan varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. On todennäköistä, että erilaiset sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään ja aiheuttavat siten lisääntyvässä määrin ongelmia. On siis tärkeää varautua niihin, jotta ne eivät pääse yllättämään. Kunnat voivat – ja niiden pitää – varautua ilmastonmuutokseen tai poikkeuksellisiin sääilmiöihin. Suuri osa varautumistoimista parantaa paikallista kriisivalmiutta ja kansanterveyttä (energia, vesi, liikenne) muutenkin. Sopeuttavat toimenpiteet liittyvät taas pidemmälle tulevaisuuteen kuten maankäyttöön ja yhdyskuntatekniikan suunnitteluun, mitoituksiin ja rakennusten sijoitteluun.
Siinä paha missä mainitaan. Juurikin tätä tekstiä kirjoittaessani kuulen radiouutisista, että Mäntyharjulla on poikkeustila lumisateiden takia. Radiossa paikallinen vanhus kertoo joutuneensa sähkökatkoksen vuoksi lähtemään kotoaan evakkoon – hänellä kun ei ole talossaan puulämmitystä ja pakkasilla talo kylmenee nopeasti. Terveydenhuollossakin on suuria ongelmia, kun sähkökatkos on pimentänyt kunnantalolla sijaitsevan tietokonepalvelimen. Terveyskeskuksessa ei siis päästä käsiksi potilastietoihin, mutta hoitotoimenpiteet onneksi onnistuvat varajärjestelmien avulla.
Ei siis tarvitse välttämättä ymmärtää ilmastonmuutoksen fysikaalisia syitä ja seurauksia huomatakseen, millaisia vaikutuksia sillä voi olla. Kukapa olisi jo ehtinyt unohtaa viimekesäiset myrskyt, rankkasateet ja ukkoset, joiden jäljiltä kaatui Kainuun alueella yli 100 000 kuutiota puuta, katkesi sähköjä ja paloipa ainakin Kajaanissa omakotitalokin.
Ei tietenkään voida sanoa, mikä yhteys näillä yksittäisillä sääilmiöillä on ilmastonmuutokseen – eikä se ole tarkoituksenmukaista. Voidaan vain arvioida, että sään ääri-ilmiöt tulevat tulevaisuudessa useammin ja voimakkaampina. Niihin on varauduttava, jotta kainuulaiset kodit edes perukassa eivät jää ilman sähköä pitkiksi ajoiksi ja äärimmäiset sääilmiöiden aiheuttamat terveysriskit voidaan minimoida. Myös taloudellisia vahinkoja voidaan yrittää ennaltaehkäistä.
Meidän on siis sopeuduttava ajatukseen, että ilmastonmuutos on ja tapahtuu, ja meidän on suunniteltava tulevaisuutemme sen mukaan. Mitä meidän pitäisi Sinusta tehdä varautuaksemme ilmastonmuutoksen riskeihin?
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia valmistui vuonna 2005. Strategian uusiminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2011-2013.
Muutosta ilmassa 